Reissun päällä kahden muksun kanssa

Kaupallinen yhteistyö: Turkish Airlines 

Muistatteko kun alkusyksystä tuskailin Instagramissani sitä, että lasten kanssa reissaaminen on ihan eri game ku kahtena aikuisena, sekä hinnan että reissun keston suhteen? Olin silloin vähän sen kannalla, että tuskinpa mennään minnekään tänä talvena, jos vaan pienempikin kestää kylmää nyt kun on vähän enemmän tietoa tilanteesta. Nohhhhh, niin siinä sitten kävi, että pimeitä iltoja ehti olla ehkä kaksi viikkoa, ehdin jo ahdistumaan, että mitään ei saa tehtyä ikinä, kun on aina pimeää. Samaan aikaan esikoinen kysyi joka toinen päivä kuopuksen kummivanhemmista ja voitasko kutsua ne joskus kylään ja kun vielä yksi ilta kiipesi kainalooni tutkimaan simpukoitaan, niin minähän sitten istuin seuraavana iltana koneella aamukahteen ja aamulla miestäni odotti Whatsappissa budjetti, lomapäivät ja kohteet majoituksineen. Hups. No, otetaan sen verran heti takaisin, että kaikki on varattu täysillä peruutus- ja vaihto-oikeuksilla ja tällä hetkellä odotetaan taas yhtä verikoetta ja toivottavasti tietoa siitä, mikä on tilanne kylmän keston suhteen ja samalla myös mahdollisesti papereita päiväkotiin sen tiimoilta. Vaikka lapsi voisi toki olla koko talven ulkoilematta lainkaan, en koe sitä lainkaan inhimilliseksi vaihtoehdoksi, joten koko ajan vähän ollaan kyttäämistilassa sen suhteen, joutuuko näitä suunnitelmia vielä vaihtamaan.


Nyt kun pandemiatilanne on sellainen, että kansainvälisesti on matkustusrajoitukset paljolti purkaantuneet, ajattelin palata tuohon meidän matkaamme viime talven lopulta, kokemuksiini matkustamisesta ja siitä, miten tässä maailmanajassa matkustaminen ylipäätään toimii. Ja erityisesti teitä kiinnostaa kahden lapsen kanssa matkustaminen, mistä oon saanut paljon kysymyksiä, joten otan näihin tässä postauksessani vähän kiinni myös. Ajankohtaista sikäli, että matkakohteet on taas ainakin meillä samat, mennään näkemään Adrianin kummivanhempia ja tuttuihin paikkoihin viettämään kesää keskellä talvea kolmeksi viikoksi. Tällä suunnitelmalla siis kolmeksi viikoksi ja lopputalvesta, mutta katsotaan, katsotaan.

Mun mielestä matkailualaa on todella tärkeää elvyttää kaiken kaikkiaan, ja kuten oon sanonut koko tämän vuoden, matkailu sellaisenaan ei ole ongelma, vaan matkailu, jossa ei huomioida turvallisuutta ja erilaisia ohjeistuksia. Mun mielestä jo tuolloin pandemian ollessa paljon pahemmassa tilanteessa matkustaminen oli todella hyvin järjestetty ja tää sama homma pätee mun mielestä tapahtuma-alaankin, että nyt on tietyt alat kärsineet liikaa tilanteesta realiteetteihin verraten. Kun ammattitaitoisesti järjestetään asiat, niin matkustaminenkin on hyvinkin turvallista. 


Anyway, me lennettiin viimeksikin välilaskuilla Dubaihin Turkish Airlinesilla, kuten ollaan tehty jo pariinkin otteeseen, ja nyt ostettiin samat lento ensi vuoden alkupuolelle. En itse asiassa ole varma, oliko tuolloin viimeksi suoria lentoja edes tarjolla, koska me ei selvitetty asiaa sen enempää. Me ollaan menty Turkishilla useammin kuin kerran, ja se on laadullisesti niiiin loistava, että oli meille itsestäänselvä valinta silloin ja oli nytkin. Oli nimittäin ihan superedullinen verrattuna suoriin lentoihin, matka aika ei ole kokonaan kuin pari tuntia enemmän ja lentokoneessa ollaan itse asiassa vain tunnin enemmän. Mutta lasten kanssa tämän ilon jakaminen kahteen osaan on meille paras ratkaisu! Joillekin taas suora lento toimii varmasti paremmin. Nyt oli jälleen Turkishilla haluamallemme ajankohdalle lennot koko perheelle 1100 €, kun taas suorat lennot olisi olleet yli 2000€. Ja oon rakastanut Turkishin lentojamme joka kerta. 

Turkish Airlines on mun mielestä syystäkin valittu Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi monen monta kertaa, ja allekirjoitan tämän täysin. Tässä on kaupallisen yhteistyön merkintä, sillä tehtiin vuosi sitten yhteistyötä Turkishin kanssa, nyt ihan ostin jokaisen euron itse maksaen lennot, joten kun hehkutan lentoyhtiötä, sille on syy ihan muualla kuin kaupallisen yhteistyön merkinnässä. Istanbulin uusi erittäin hienosti palveleva kenttä on yksi maailman parhaita, joten välilasku siellä on ilo, eikä ylimääräinen etappi matkalla. Mua itse asiassa nyt vähän harmittaa, että meillä on niin lyhyt välilasku siellä, kun viimeksi jo olisin halunnut viettää enemmän aikaa siellä. 

Näin lasten kanssa matkatessa Turkishilla alkaa jo Helsinki-Vantaalla erinomainen palvelu, ja 30 kilon painorajoitukset matkalaukuissa pelastaa aika paljoilta lisäkuluilta. (Kun myös lapsilla on toi sama painoraja!) Meillä meni viimeks ruumaan kolme isoa laukkua yhteispainoltaan varmaan aika lähellä tota 90 kiloa (matkassa oli aika paljon lastenruokia mukana, koska niiden saatavuus oli ennen heikompaa määränpäässä, meidän nirsolle varsinkin) ja on kiva, kun ei tarvii taistella sitä laukkua jotenkin siihen pienempään painoon. Lisäksi Turkishilla on tarjolla hyvät kuljetussäkit vaunuille ja turvaistuimille ja lapselle saa ottaa mukaan veloituksetta sekä auton turvaistuimen, että vaunut. Tästä kysytään muuten paljon multa aina! Me mentiin tällä kertaa ilman turvaistuinta tosin, turvakaukalon saa ottaa koneeseen, eikä sitä lasketa käsimatkavaraksi, kuten ei matkavaunujakaan. Portilla voi päättää haluaako matkavaunut ottaa mukaan sinne ylähyllylle vai jättää ruumaan, mistä ne tuodaan lennon päätteeksi ihan lentokoneen ovelle, välilaskullakin. Me otettiin mukaan lennolle viimeks matkarattaat ja kaukalo, koska ajateltiin, että jos lapset nukahtaa ekalla lennolla, niin pienemmän saa kaukaloon ja isomman matkarattaisiin ja sit helpompi liikkua. Cybexin kaukalo on niin tilava, että tollanen kirppukokoinen 16kk meni siinä hyvin viimeks. Oli silloin siis vajaa 10 kg, niin meni kevyesti siinä. 

Nyt täytyy vähän miettiä. Välilaskun riski on siinä, että molemmat saattaa nukahtaa, ja silloin pitäis saada koneest ne fiksusti ulos. Ade menis ehkä kantamalla sylissä ja D matkarattaissa, koska turvakaukalo on tähän reissuun turha ottaa mukaan, kun liian pieni jo Adellekin. Meillä on Cybexin tuplavaunut itse asiassa, eli voi olla, että ne otetaan mukaan sitten kuitenkin vielä reissuun, kun ne tosiaan saa sinne tunnelin alkuun välilaskullakin.

Turkishin kone on erittäin mukava lasten kanssa. Lennon viihde toimii lapsille hyvin, on iso ja selkeä näyttö, paljon valikoimaa ja näytön saa myös lukittua niin, ettei tollanen 1,5v apina saa sitä päälle. Kun 4 ihmistä matkustaa 3 istuimella (alle 2-vuotias matkusti meillä tosiaan sylilapsena, vaikka paikankin hälle voisi ostaa ja nyt kun on 2 ensi reissussa, niin mennään omalla paikalla tietty), on erittäin kiva, että tilaa on, penkit on mukavia ja molempiin suuntiin meille laitettiin automaattisesti se vauvakoppa-rivi, jolla saa lapsen nukkumaan koppaan. Sinne lentäessä se oli ihan timanttia, takaisinpäin otettiin toiset paikat, kun oli päivälennot, eikä koettu tarvitsevamme sitä, ja jätettiin heille, joilla isompi tarve. Kopan painoraja oli jotain enemmän ku mitä Adrian oli viimeksi, mutta nyt en muista tarkkaan paljonko. Oon mennyt monella eri lentoyhtiöllä elämässäni, ja kyllä mulle ainakin matkustamismukavuus on tosi tärkeää, eli hintaa ei mietitä vain sen puolesta. Erityisesti lasten kanssa reissatessa on oltava vähän tilaa, jos lapsi haluaa olla sylissä jne. Muuten siinä on koko ajan polvet hakkaamassa istuimen penkkiin ja edessä istuvalla horror-matka.

Mä oon aina kokenut erittäin lämpimänä Turkishin palvelun ja erityisesti viime kerralla kaikki sujui todella hyvin. Ohjeet COVIDiin liittyen eivät olisi voineet olla selkeämpiä. Ne muuttuu koko ajan ja suosittelen tarkistamaan ennen lentoa sekä lentoyhtiön että kohdemaan säännöt ihan sama millä lentoyhtiöllä lentää ja minne. Meillä esim. luki PCR-todistuksesta selkeät ohjeet sekä transit-matkustajille että Turkkiin saapuville, koska ohje oli eri ja selkeästi oli selitetty auki, että transitissa mennään kohdemaan ehdoilla. Helsingissä mitattiin kaikilta koneeseen tulevilta kuume, ja koneeseen siirtyminen tapahtui sujuvasti ja sulavasti, mutta silti turvaväliohjeistukset huomioiden. 

Lentokoneessahan on itse asiassa tosi turvallista sinänsä, sillä ilma vaihtuu erittäin nopeasti, eli jos pysyt paikallasi ja noudatat ohjeita, tilanne on todennäköisesti parempi kuin monessa muussa paikassa. Toki vessassa pitää ehkä käydä ja muutenkin liikkua, mutta no, välilaskullisilla lennoilla me ainakin pystyttiin pysymään täysin paikallamme lennot, olikohan neljän lennon aikana kerran lapsella tarve käydä vessassa. Tämänkin takia välilaskullinen lento on musta hyvä ratkaisu. Pääsee jaloittelemaan, käymään vessassa, syömään jotain pientä ja sit taas koneeseen. On helpompi olla paikallaan 3-4h kerrallaan kuin reilu 7h. Meillä pienempi ei oo enää vaipoissa useimmiten, mutta esim. lennolle surutta laitan varmaan vielä tulevallakin reissulla vaipan, varmuuden vuoksi. Ihmiset noudatti turvavälejä mun mielestä tosi kuuliaisesti lennoilla ja kaikilla oli hengitysmaskit (paitsi lapsilla tietenkin).

Lasten kanssa koneeseen suosittelen vaan erittäin paljon eväitä ja leikkivälineitä, pädejä ja muita, että lapset pysyy aloillaan. Mulla ei rehellisesti oo mitään vippaskonsteja kuin sitä, että me vaihdeltiin sylejä, ettei kyllästytty ja leikitettiin lapsia. Kun lasten kanssa lähtee lennolle, niin ei vaan voi olettaa, että itse saa nukuttua tai tehtyä mitään, mutta siitäkin huolimatta me mentiin yölennolla sinne ja ollaan tosi tyytyväisiä, että mentiin. Mennään nytkin. Takaisinkin olisin mieluummin mennyt nimittäin viimeksi myös niin. Me saatiin viimeks tosi hyvin levättyä eka lento kun lapset alkuinnon jälkeen sippasi molemmat, ja sitten välilaskulla laitettiin 4-vuotias matkarattaisiin, 1-vuotias turvakaukaloon ja isin olalle ja menoks. Kun isompi jaksoi kävellä, turvakaukalo kulki matkarattaiden päällä. Nytkin otetaan iltalento, joka lähtee siis 18.45 ja eka lento on 3,5h ja sit on pari tuntia se vaihtoaika ja sit 4,5h kohteesen ja perillä 7 aamulla. Ihan paras lasten kanssa! Eka menee 2h siinä hepuleissa ilosta olla lentokoneessa, sit alkaa rauhottumaan. Joko sippaa tai ei. Perillä n. 22, mihin asti saattavat hyvin jaksaa valvoa. Iltapala välilaskulla, hampaiden harjaus, pyjama päälle, ja jätkät valmiiks seuraavalle lennolle. Lento perillä aamu-7 paikallista aikaa. Tää tietty sellaisille perheille, joissa vanhemmat pystyy itsekin nukkumaan lennoilla. Ei palvele ketään, jos molemmat vanhemmat on zombeja saapuessa perille. Meille tää on ihan loistava! Viimeksi perillä olivat molemmat niin pihalla vielä, että ehtii säätää kuljetusasian ja kuskata nukkuvat lapset vielä perille. Samaa toivon nytkin, sillä nyt mennään suoraan Ras al Khaimahiin, viimeksi mentiin Dubaihin ensin. Viimeksi pienempi heräsi hotellimme respassa. Oi aikoja, kun oli vielä turvakaukalo.

Oma neuvo: Omat käsimatkatavarat minimiin ja riittävästi kulkuvälineitä lapsille. Ei läppäriä tai kirjoja jne. itselle. Ei niitä kuitenkaan ehdi käyttämään. 4-vuotias ei ole kovin energinen välttämättä pidemmissä siirtymissä lentokentillä. Ihan jo siis Helsinki-Vantaalla tulee helposti pitkä pätkä käveltävää. Toki siellä on lainarattaita. Me lennettiin ihan turistiluokassa ja silti Istanbulissa perheelliset haettiin lentokentällä kärryllä yölennoilla kuskattavaksi toiselle portille ja se oli tosi näppärää kyllä. Noi lentokenttäkärrytkin oli vedetty muovisilla väliseinillä ja niihin ohjeistettiin kyytiin niin, että kontaktia kuskiin tai muihin matkustajiin ei syntynyt. Passintarkistukset ja kaikki meni tosi sujuvasti turvaväleillä ja ohjeistettuna. Turkissa lapsiperheet pääsee tosi sujuvasti lentokentällä etenemään, ja koko välilasku oli oikeastaan haastavaa lähinnä sen osalta, että mistä hakee välipalaa meille aikuisille, kun vaihtoehtoja oli liikaa 😀 

Tuo Istanbulin kenttä on ihana, ja tuolla saisin kulutettua tuntitolkulla aikaa sekä kaupoilla, että ravintoloissa ja kahviloissa. Meidän lennot meni kaikin puolin tosi hyvin lasten kanssa viimeksi. Takaisinpäin mulla alko lapsiin mennä jo järki loppuvaiheessa lentoja, kun pienempi ei ollut malttanut nukkua ja kävi ihan kierroksilla intoa ja energiaa puhkuen (olin pakannut aamukahteen ja lähdimme kentälle viideltä, eli en ollut itse vastaanottavaisella tuulella), mutta silti, erittäin miellyttävä kokemus. Nyt ostin meille lennot niin, että meno on yöllä ja paluu päivällä, koska hintaero yölentoon oli kai peräti 400 € haluamanani paluupäivänä. Tässä huomasi iltalentojen priorisoinnin konkreettisesti sillä, että oli mahdollisuus olla reissussa vaikka pari päivää pidempään, mutta menopäivinä ei ollut iltalentoja tarjolla. Otettiin iltalento prioriteettina, varsinkin kun paluu on nyt myöhemmin aamulla, niin äiti ei ole niin gonahtanut heti alkuun lapsiinsa 😀 

Viimeksi me “jouduttiin” vaihtamaan lentoja takaisin tullessa, koska oltiin suunniteltu paluu sen mukaan, että pakkaset olis jo ohi, mutta kylmä sen kuin jatkui, joten me jäätiin viikoksi pidempään alkuperäisestä suunnitelmasta. Lippujen joustavuus tuli siis testattua, ja helposti saatiin vaihdettua paluumatkaamme, ilman mitään sen kummempaa syytäkään, mitään ei tarvinnut todistella tms. Tällä hetkellä lippuja pystyy ostamaan hyvin joustavin ehdoin vuoden loppuun asti, eli jos reissu on suunnitelmissa ja tilanne näyttää kaikin puolin Suomessa ja kohdemaassa hyvältä, niin kannattaa tarttua tilaisuuteen, jos edullisia lentoja tulee vastaan. Niinku me tehtiin nyt. Meillä on nyt varattu majoitukset ja lennot, ja molemmissa peruutusmahdollisuudet. Suunnitelmat voi hyvinkin muuttua, mut töiden puolesta lomatoiveet pitää miettiä etukäteen, joten nyt päätettiin jo aiemmin tänä vuonna, että ei mennä “pikkureissuille” esim. Euroopassa, vaan jos matkustetaan, niin suoraan pidemmälle lomalle. 

Sitä mä suosittelen muillekin lapsiperheille. Enemmän kuin viikkoa. Me ollaan oltu yleensä 2-5 viikkoa. Nyt ajateltiiin, että kolme on tällä kertaa hyvä meille. Lasten kanssa pakkaaminen ja se itse matkanteko on mielestäni loman ärsyttävin puoli ja se on ihan sama tekeekö sen viikon vai kolmen tähden. Se ei muutu pahemmaksi jos loma pitenee. Päinvastoin, ehtii toipumaan 😀 Siks me ollaan päätetty, että reissataan mieluummin harvemmin, mutta pidempään, ainakin kun lapset on pieniä. Ja oikeasti, 7 päivää on tosi lyhyt aika, jos siinä on vielä reissupäivätkin. Mut tiedän, että se on monille ainoa vaihtoehto, joten senkin takia fiilaan noita Turkishin lentoja, kun ei mene päivää hukkaan, jos ottaa noi iltalennot kun saapumisaika on niin aikainen, että pääsee suoraan sitten aloittaa loman. 

Me ollaan lennetty Turkishilla useita kertoja ja ikimuistoisin on toki mun passin hukkuminen Kappadokyan matkallamme, kun se oli tippunut tuolin väliin lentokoneessa ja huomasin sen vasta hotellilla, ja silloinkin koko homma toimi niin hyvin, että jäi vain hyvät muistot siitäkin. 


Näin kahden pienen kanssa mulle tärkeintä reissaamisessa on se, että se on helppoa. Meille Arabiemiraatit on tosi tuttu paikka ja siellä on todella läheisiä ystäviä, kuopuksemme kummivanhemmat, ja se tuo sellaista turvaa, mitä ei moni muu kohde tarjoa. Puhumattakaan siitä, että omaa ystävyyssuhdetta ja lasten suhdetta heille tärkeisiin aikuisiin saa ylläpidettyä samalla. Katsotaan toki tilanteen mukaan, mitä tänä vuonna tapahtuu, mutta alustavat varaukset on, joten ehkä tää “neljäs vuosi – sama suunnitelma” on sellanen itsessään kertova valinta siitä, kuinka hyvä yhdistelmä on nää lennot ja tää kohde. Meille. Ja tiedän kyllä, että kohdemaassa on omat epäkohdat ja ongelmat. Ollaan ne punnittu tässä asiassa myös ja joka vuosi punnitaan aina nekin ajatukset uudelleen. 

Nyt on ihan kiva, että ei oo vuoteen oltu sitten tässä välissä missään, mutta ai että, miten kiva, että pääsee taas tuttuun paikkaan nauttimaan hieman valosta ja auringosta! 

Haaveilen myös jo vuosia eteenpäin siitä, että päästään taas Turkkiin, Kappadokyaan ja viemään lapset tuonne kuumailmapallojen täyttämään satumaahan! Tuttavani oli siellä juuri ja jakoi kovasti materiaalia ja voi että, se oli kyllä maaginen kohde!

En halua suoranaisesti ketään inspiroida matkustamaan nyt heti, mutta kyllä mä silti suhtaudun matkailuun tässä hetkessä positiivisin mielin ja uskon, että ihan lähiaikoina pääsee taas ihmiset näkemään rakkaitaan ja kokemaan uskomattomia hetkiä ihanissa maisemissa vähän kaikkialla maailmassa. Oma kokemus on ainakin erittäin positiivinen siitä, miten hyvin kaikki oli järjestetty viimeksi ja millaisella ammattitaidolla kaikki henkilökunta käyttäytyi meidän matkalla. Suomessa, välilaskulla, koneissa, kohdemaassa. Koko hommasta jäi kaikin puolin tosi turvallinen, luottavainen ja hyvä mieli. 

Tuleeko teillä jotain kysymyksiä mieleen matkustamiseen?

Mielipiteitä tehtyyn reissuumme liittyen en kaipaa, niitä olen jo saanut tarpeeksi 🙂 Ja niistä riitti sen verran hyvin, ettei tähänkään tarvita kenenkään mielipiteitä 🙂

3 thoughts on “Reissun päällä kahden muksun kanssa

  1. Saako kysyä mikä teidän pienemmällä on? Onko astma? Meillä on todettu nyt keväällä ja kauhulla odottelen pakkasia.

    1. En ota julkisesti kantaa lapsemme terveydentilaan sen tarkemmin, mutta tässä ei ole kyseessä astma. Toivon kaikkea hyvää teidän pienelle astmaatikolle. Infektioastma on erittäin tuttu juttu ja sekin on jo todella ikävä, eli kaikki sympatiat sinne!

Leave a Reply