Pieniä eroja, siistimpi koti

 

 Mä puhun aika usein siivouksesta. Oon huomannut sen itekin, että asia tulee esiin usein. Mä en oikeestaan voi sanoa nauttivani siivouksesta, mutta jollain tapaa koen sen terapeuttisena. Esim. keittiön siivous ja tiskaaminen on musta terapeuttista puuhaa. Oon ADHD-diagnoosin jälkeen miettinyt paljon tätäkin puolta itsessäni ja todennut, että mulle siisti koti on aina vähittäisvaatimus sille, että mun mieli on “siisti”. Jos meillä on sotkuista, niin mun on entistä vaikeampi keskittyä tai rentoutua. Mutta, pikkulapsiarjessa on joutunut tinkaamaan siivouksesta ja siisteyden tasosta, koska lelut leviää ja kaikki on vähän hujanhajan. Se on ollut prosessi, jonka oon hyväksynyt, mutta tietyt asiat on jääneet. Meillä saa olla sotkuista, muttei likaista. Ei tahroja, ruokajämiä, likaisia lattioita tai mitään muuta. Koira on kakspiippuinen tekijä lapsiperheessä. Nyt kun Benji meni kesälomalle anopille kun tiedossa on pari reissua kotimaassa, minne sitä ei voi ottaa mukaan, huomasin heti sen puutteen. Nimittäin vaikka koirankarvoja ehkä kertyy hieman (ei oo kovin karvoja joka paikkaan jättävä rotu) ja se tykkää mutustella sen ruoat matolla, niin se on tehokas imuri. Kaikki lapsilta tippuva päätyy yleensä koiran suuhun, mutta se lattia ei syöttötuolin alla siltikään ole mitenkään “puhdas”. Konttaava ja joka paikkaan tunkeva vauva on ehdottomasti isoin syy olla tarkkana siitä, että mitään ei jää minnekään ja samaan aikaan kotiin pelmahtaa pihalta 3-v., joka muistaa kyllä kaikki Palomies Samin jaksot, mutta ei sitä, että kengät otetaan pois terassilla.

Meidän iso langallinen imuri on sellainen, mikä on käytössä vain kunnon siivouksessa (ja lasten nenien imuroimisessa). Se asuu kuraeteisessä ja tulee esiin kerran viikossa (toivottavasti). Muuten me pärjätään pikkuimurilla ja erittäin hyvillä siivousvälineillä. Mä rakastan antibakteerisia siivousliinoja esim. syöttötuolin tarjottimen putsaamisessa ja oon suojannut lattian syöttötuolin alla muovialustalla. Pahimmat murut lähtee langattomalla pikkuimurilla, mutta lapsiarjessa on tosi paljon sellaisia tahroja, jotka ei oo täysin kuivia, eli niitä ei voi imuroida. Ja kun lattialla on sosetahroja ja kuivia muruja, niin pölynimuri on vielä huonompi idea. Kyykin usein rätti kädessä lattialla ja manasin kun rättiin tuli niitä muruja, ja piti käydä ravistelemassa sitä rättiä pois käsistä. Sain tuossa taannoin kokeiluun Swiffer-tuotteita. Olin kokeillut näitä ulkomailla, mutten ees tiennyt, että saa Suomesta. Joku lupas tuotteita parempaan siivoukseen, niin mähän olin heti innoissani. Ja voi moi.

Seuraava osuus kannattaa lukea sellaisella innostuneella Ostos-TV -äänellä, koska fiilis oli kuin sellaisessa mainoksessa. Maailmani koki vallankumouksen 😀

Siis aloitetaan pölyhuiskasta, Swiffer Dusterista. Maailman simppelein asia, eikö? Mä VIHAAN pölyjen pyyhkimistä. Siis vihaan. Kokeiltu on märkää rättiä ja kuivaa rättiä ja pölyhuiskaa ja mikrokuituliinaa ja ties mitä kaikkea. Pölyhuiskalla pöly aina pöllyää, jos on jostain kaapin päältä, mistä harvoin pyyhkii ja sit ku sinne eksyy, niin huhh. Ärsyttää jumalattomasti pyyhkiä pölyjä paikoista, joissa on koriste-esineitä tai muita asioita. Siis ne pitää kaikki nostaa pois, pyyhkiä märällä ja sitten vielä kuivalla ja sitten laittaa ne koriste-esineet takaisin. Ja mähän rakastan kaikkea hilpetööriä! Kokeilin erittän skeptisesti Swifferin pölyhuiskua, ja en uskonut todellakaan, että se oikeesti vangitsee sen pölyn. Voin luvata, että kaapin päältä ei tullut yhden yhtä pölyhiukkasta alas, kun tällä vetäs. Kaikki jäi vaan kiinni. Katoin tätä sellaisena isosilmä-emojina. Siinä se pöly oli, nätisti kiinni siinä huiskussa ja taso oli aivan täysin puhdas, ei rättijälkiä, ei mitään. “Okei, meidän sängynpäätyyn tää ei kykene”, mä totesin. Paksu sängynpääty, kerää pölyä, ei auta mikään muu ku imuri täysillä tehoilla. Rätti kastelee ja levittää, kuiva liina ei tee mitään. Tällä lähti kaikki parilla vedolla. Missä tämä tuote on ollut koko mun elämän? Samalla innolla vedin meidän lamput, takan reunan ja vitriinin lasin välit! Tuli melkein onnenkyyneleet. Mä oon ennenkin kokeillut pölyhuiskuja. En hetkeen, koska ne on aina ollut pettymys. Ja meillä on aina ollut pölyiset lamput ja ties mitkä, kun ei vaan jaksa siihen prosessiin. Tää on niin pehmee ja kevyt, että menee joka väliin, nappaa kaiken pölyn itseensä ja tadaa. Puhdasta on. Where have you been all my life?! Tietokoneen näppikset, meikkien välit, kaikki pienet ja hankalat paikat. Kaiuttimen nappuloiden välit ja liesituulettimen päältä ilman, että hiukkastakaan tippuu alemmas.

Kuulostaa ehkä pieneltä erolta, mutta tällaiselle perfektionistille ero on valtava. Jos pyyhin liesituulettimen muuten, on pakko pyyhkiä myös liesi, koska pölyä tippuu alaspäin. Sit täytyy pyyhkiä lattia tai imuroida. Kolminkertainen vaiva. Tää vie mukanaan pölyt kaikilta kuivilta pinnoilta, eikä tarvii miettiä, mihin pölyttää ja miten saa puhtaaksi. Meillä lapset liikkuu ja pölyttää, koira pölyttää, pidetään terassin ovea kesällä jatkuvasti auki ja se tuo sisälle pölyä lisää. Pölyä kerääntyy hankaliin paikkoihin ja usein jopa jää sinne, koska ei jaksa hakea oikeita välineitä erilaisiin paikkoihin. Liinoja lamppuihin, oikeaa imuripäätä imuriin jne. Sit aina välillä on vedettävä ihan valtava siivousurakka, että saa kaiken puhtaaksi.

Ja siis, tää maksaa about 7 euroa, menee piiloon minne tahansa tilaan ja tähän tulee tossa 7 eurossa mukana 5 vaihtopäätä. Vaihtopäitä saa myös erikseen ja halutessaan saa myös pidemmän varren. Meillä on nyt yks keittiössä ja yks kodinhoitohuoneessa, ja on niiin kätevä! Siivous ei oo mikään “aloitan nyt ja lopetan viikon päästä” -prosessi, tai ei ainakaan siis tunnu siltä, vaan kun tulee joku mieleen tai vastaan, niin se onkin melko lailla done. Just kun nostin maljakkoa kaapin päältä, oli pohjassa vähän pölyä. Ei oo taas sinne kiivetty hetkeen. No, huiskalla pyyhkäisin ilman mitään jakkaroita mitään näkemättä. Kurkkasin, puhdasta tuli. Eikä jääny maljakoiden reunoillekaan pölyä.

No entäs tää moppi! Mä siis vihaan lattioiden pesua. En harrasta. Mies pesee, jos joku pesee 😀 Ärsyttävää kaikkine ämpäreine ja moppeineen ja aina jää viivoja ja jälkiä. Älkää edes aloittako ikkunoiden pesusta, koska meillä kaikki ikkunat alta 120 cm on ihan sormenjäljissä (paljon ikkunallisia ovia), viinikaapissa sormenjälkiä, joka paikassa tahmaa, sormenjälkiä ja muuta. Mun lemppari tällä hetkellä on just maissinaksun syönyt vauva, joka karkaa ennen kuin huomaat ja nousee seisomaan ovesta tukea ottaen. Eiiii!!! Enkä ees aloita syksystä ja siitä, että taapero avaa oven ja Benji singahtaa pihalta sisälle ei-niin-kuivin tassuin.

Ja sit tää moppi. Samassa paketissa sekä pölymoppi, että lapsiperheen pelastus. Tiedättekö sellaiset aamut, kun on vähän kiire? Tai vähän enemmänkin? Ei välttämättä ehdi just sillä sekunnilla pestä lattialta puurotahraa? Tai vihannessosetahraa? Tai sit bongaat viikon päästä bataattisosetta 2,5 metrin korkeudesta seinällä, minne pieni soselinko on sen onnistunut heittämään? Mikään ei oo niin ärsyttävää kun kuivuneen puuron hinkkaaminen. Siitä tulee tahmaihen ja se tahmaa pyyhittäessä ja on vaan niiiin ärsyttävä siivottava. Meillä on 8 tuolia ja monimutkainen pöydänjalka. Voin kertoa, että kyykkääminen sen alla rätti kädessä  ei oo hauskaa. Ja sitten taas perusmoppi… En ees aloita. On toki muitakin erilaisia tuotteita, missä on kiinnitettäviä liinoja sun muita, mutta tämä. Ahh, tämä! Otat pussista märän liinan, nappaset kiinni harjanvarteen, ja peset lattian. Tuoksu on mieto ja miellyttävä, jälki erittäin siistiä. Ei jää viivoja, ei jää likaa. Moppiliina imee kaiken itseensä. Pahimpaan maissinaksutahraan auttaa kun kääntää liinan vihreän viivan, jolla voi vähän hangata, siihen se on tarkoitettu. Märällä liinalla menee helposti lattian pesun lisäksi ikkuna tai iso peili. Tuote pyörii käsissä ku unelma, eikä haittaa, jos lattialla on murusia ja palasia, ne jää kyllä tuohon kiinni. Pöly, lika, murut. Keittiön paras tuote! Ja tä koostumus on sellainen, että lähtee myös tahrat kaakeliväleistä ja lähtee jo kuivuneetkin tahrat aika helposti.

Kiireiselle ja nopeaan tarpeeseen maailman paras, kun noi liinat on valmiiks märkiä ja niissä on pesuaine. Ei tarvii muuta ku yhellä kädellä lapsi kainalossa pyyhkiä liat ja jatkaa elämää. Ei jää illaks hinkattavaa ja hangattavaa, vaikka ois kuinka kiire.

Swiffer Starter Kitissä on 3 näitä kosteita liinoja, mutta näitä saa myös erikseen. Kolmen pakkaus maksaa n. 7 euroa, eli nää on hintavampia, MUTTA, niin väärti. Kunnolla siivotessa otan liinan ensin ihan vaan käteen, pyyhkäisen esim. viinikaapin lasioven ja välioven ikkunan ja sitten napautan moppiin kiinni ja putsaan lattiat. Liinathan toki kuivuvat, jos ne jättää harjan päähän odottamaan pidemmäksi aikaa. Jos oon pyyhkäissyt vaan jotain pieniä osia ja liina ei ole likainen, laitan sen suljettavaan pussiin ja se säilyy märkänä. Säästin ekan pussin noista ja oon napauttanut vaan pois sen märän liinan, jos oon tyyliin pyyhkinyt sillä peilit ja keittiön kodinkoneiden ovet ja sitten illalla pyyhkinyt lattiat. Säästö se on pienikin säästö 😀  Kiinnikkeet on myös sellaiset, että jos liinat loppuu kesken, saa napautettua vaikka rätin kiinni. Se onki ihan hirvee herätys siihen, kuinka paljon siistimpää jälkeä tää tekeekään. Pyyhin siivotessa siis esim. illalla kodinkoneet keittiössä ja seuraavana päivänä lattian tahrat syöttötuolin alta pitkin päivää. Tää toimii myös erinomaisesti esim. Festivon ovien pesemiseen. Tää Starter Kit maksaa muuten n. 15 euroa.

Swifferistä tekee supermonipuolisen se, että tässä on myös kuivia liinoja paketissa mukana ja nää on paljon edullisempia. Paketissa on 8 kpl, täyttöpakkauksessa on 20 kpl ja hintana se sama about 7 euroa. On tiettyjä pintoja, joihin pölyhuiska ei oo ehkä ihan paras. Esim. telkkari. Tällä lähtee myös tuoreet sotkut vauvan ruokaillessa, koiran mutasista tassuista ja esim. nyt siitepölykautena tää on ollut täydellinen terassikalusteiden puhtaanapitämiseen. Ennen kaikkea tää kuitenkin korvaa imuria aika tehokkaasti, sillä tää nappaa itseensä ton pölyhuiskun kaltaisesti pölyt, eli ei tarvii nostella sohvaa, että saa pölyt sohvan alta, mahtuu sohvan ja seinän väliin helpommin ja 360 asteen kääntymisen vuoksi tosi helppo ja nopea kun putsaa lipastojen ja kaappien alta sun muualta. Tosi kätevä ikkunalaudoille ja muille tasaisille pinnoille, jonne kertyy pölyä ja siitepölykautena helpottaa terassin siivoamista tosi paljon. Mä tykkään välillä käyttää tätä kuivaa liinaa ihan vaan kädessä pölyjen pyyhkimiseen tasoilta, kun tää ei levitä pölyä ympäriinsä vaan imasee itseensä. Aivan paras kun harjaa hiuksia ja lentää hiuksenpätkiä lattialle tai ylipäätään meikkitilan lattian siistimiseen. Siinä aika äkkiä saa kerättyä tällaiseen liinaan hiuksenpätkiä, pölyä (kuivaajalla lennätettyä) ja harjatessa tipahtaneita ripsipidennyksiä.

En nyt tiedä kuinka innoissaan muut on siivousvälineistä, mut mulle siivoominen ja kaikki mikä helpottaa siivoamista on sydämen asia. Koska tekemistä riittää lapsiperheessä ja jos täällä ei jatkuvasti vähän siivoile, niin täällä saa varata yhden kokonaisen päivän viikossa, että saa kodin pidettyä puhtaana. Ärsyttävän paljon menee aikaa sellaiseen asiaan, mistä ei oikeastaan nauti, mutta pienin samantien tehtävin siistimisin saa yleistilan kodissa paljon siistimmäksi 🙂

Ootteko jo kokeilleet näitä? Mitä siivoushackeja teillä on, jakakaa kaikki marttavinkkinne! 🙂

10 thoughts on “Pieniä eroja, siistimpi koti

  1. Pitkään myös tykkäsin käyttää tuota samaa pöly”huiskaa, Swifferiä, kunnes löysin Tupperwaren pölyliinat. Luoja kuinka ne ovat hyviä! Päihittää mennen tullen kyllä Swifferit, jotka meiltä lensi saman tien pois kun Tupperwaren pölyliinat muutti sisään 😁 Suosittelen ehdottomasti Tupperwaren pölyliinoja kuten myös ikkunaliinoja 🙂

  2. Siivous on ehdottomasti mulle ainakin tekniikka laji. Johdoton imuri on ihan must, etenkin kun siitä saa rikkaimurin samassa ja useamman eri tehon. Lähtee kaikki sillä, kallis se oli, mutta joka ikisen sentin väärti kyllä. Sit moppi johon saa pesuaineen valmiiksi. Meilä on eri merkkiä, mikrokuituliinalla. Hankin sen siinä vaihessa kun lapsi keksi miten kaikkea mahdollista voi laittaa suuhun. Siivous menee samoilla swiffreillä ja mikrokuituliinoilla.

    Puuron, sen kuivuneen, muuten saa hinkattua pois parhaiten puuvillaisella tiskirätillä joka on virkattu, sillä lähtee kaikki paremmin kuin millään muulla eikä tartte muuta kuin vettä sen kanssa.

  3. Meillä on noita pölyhuiskoja ja on muuten tosi käteviä! Täytyykin harkita myös tota Swiffer-moppia kun itsekin ryhdyn siihen ämpäri+moppi -rumbaan vain pakon edessä 😅 Ikkunanpesua on helpottanut Kärcher ja aika hyvin on sen avulla vältytty ärsyttäviltä raidoilta ja valumajäljiltä.

  4. Täytyypä hankkia noita swiffer dustereita josko valaisimet ei olis enää niin tuhannen pölyssä sen jälkeen 🙂 Mistä toi teidän syöttötuolin alla oleva muovimatto on? Pikkumiehen kanssa ois tarkotus alotella kiinteitä ja just joku tommonen läpinäkyvä suojamatto ois loistava.

  5. Lattian pölyjen pyyhintään minulla on käytössä Sini-tuotteen staattinen liina silloin kun muuten on siistiä, mutta pölyä on kertynyt. Sini-tuotteet ovat kertakaikkisen käytännöllisiä. On minulla tuo Swifferinkin lattiapyyhin, mutta en ole sitä käyttänyt vuosiin, koska Sini on paljon parempi. Pölyjen huiskimiseen käytän Swiffereitä, ja ostin vasta Heavy duty super extender 360°, ja se ylettyy korkealle.

  6. Noi pölyhuiskat on ollut pitkään käytössä ja ihan parhaat. Lattiamoppi pitää nyt hankkia. Harmi, kun märkiä liinoja ei suositeltu parketti ja laminaattipinnoille. Lattioiden kostea pyyhintä ei ole kovin mieluista hommaa täälläkään🤣

  7. Laitoinkin jo Instassa viestiä, että tuo pölyhuiska on myös meillä käytössä ja tullut jäädäkseen. Se vaan on yksinkertaisesti paras 😊 Mutta tuo moppi!! Sait niin ylipuhuttua! Mies nauraa vieressä kun mä hehkutan että pitää lähteä moppikaupoille! 😅 En uskoisi että olisin koskaan näin innostunut siivouksesta,mutta voi pojat… Kiitos Anna!

  8. Eikö kenestäkään oikeasti tunnu vähääkään pahalta käyttää kertakäyttöisiä rättejä (polyesteriä?) arkisiivoukseen…mä en edes ole mikään ekosoturi, mutta kouraisi jo ajatus siitä kertakäyttöjätteen määrästä mikä meillä noista tulis kun tahmatassut syö näin loma-aikaan kaikki ateriansa kotipöydän ääressä.

    Meillä on katseenkestävässä suihkupullossa mietoa saippualiuosta ja korissa (enimmäkseen) vanhoista vaatteista saksittuja rättejä joilla noi lapsiperheen arkisotkut hoituu edullisesti ja kätevästi. Erikoisempia liinoja ja aineita käytän peileihin ja muihin mitä ei niin joka päivä tuu kuurattua ja onhan ne toki käteviä, mutta noin huoleton asenne mikä hehkutuksesta ja kommenteista näkyy kertakäyttökulttuuriin tuntuu tosi vieraalta.

    1. Mä ostin tuon huiskan ohimennen kauppareissulla kun päivemmällä menetin hermoni pölyjä pyyhkiessä, lemmikkien karvaa vaan ilmestyy kokoajan jostain lisää. Huiskin sen kanssa aikani ja totesin, että samaa jälkeä saan aikaiseksi meidän isommalla pölyhuiskalla jota ravistellaan ja pyöritellään ennen käyttöä niin se tulee staattiseksi. Tuli vaan niin pöljä olo kun mietin, että heitän pölyhuiskan pään pois kun se on likainen, toisen huiskan kun saan puhtaaksi vaan pudistelemalla sitä ulkona. Käytän kyllä ne swifferliinat loppuun, mut sen jälkeen keksin sille varrelle jonkun muun puhdistuspään.

      Lattiat meillä pestään ihan levymopilla missä on nihkeä mikrokuituinen moppiliina,. Jos haluan vaan nopeasti jonkun tietyn kohdan lattiasta pestä niin suihkautan pullosta valmiiksi laimennettua pesunestettä lattialle ja pyyhkäisen mopilla.

  9. Robotti-imuri on taivaan lahja. Imuroin aiemmin joka päivä jotain, nyt robotti imuroi aina koko kämpän työpäivän aikana. Toki yli 100 neliön asuntoihin nykymalleissa ei riitä akku, mutta kerrostaloasuntoihin se on aivan ehdoton hankinta.

    Oon miettiny, että nykyään lattiamateriaalit on jotenkin sellaisia, että ne näyttää helposti sotkuisilta. Jää jalanjälkiä ja märällä pyyhkiessä jää rantuja. Oliko näin ennen, vai eikö siihen vaan nuorempana kiinnittäny huomiota?

Leave a Reply