On siis kesä

Tuntuu ihan hassulta, että kesä alkoi virallisesti vasta eilen. Tässä on ollut niin paljon lämpimiä päiviä, että kesäfiilikseen on päästy jo toukokuun puolelta. Toki eilinen merkitsi kesän alkamisen lisäksi myös uuteen normaaliin palaamista monella tapaa, kun ravintolat aukesivat ja osa rajoitustoimista poistui. Meillä on paluu normaaliin alkanut monella tapaa, sillä Dante palasi päiväkotiin, muutama lasten harrastustoiminta on taas pyörähtänyt käyntiin ja elämä on jatkunut melko lailla normaalina tässä. Toki korona on edelleen arjessa läsnä päivittäin ja varmasti tulee olemaan pitkään, mutta onneksi edes vähän tuntuu siltä, että saadaan vielä melko normaali kesä.

Kesä on ehdottomasti vuodenajoista mun suosikki. Rakastan kevättäkin, mutta ehkä eniten sen takia, että se on lupaus kesästä, joten kyllä silti sanoisin lempivuodenaikani olevan nyt käsillä. Tältä kesältä on paljon pieniä ja suuria odotuksia, mutta ennen kaikkea odotan tätä kesäistä arkea perheeni kanssa. Se ei ehkä eroa paljoa muistakaan vuodenajoista, mutta mun mielessäni kuitenkin valtavasti. Lämpimien säiden helliessä rakastan tätä meidän arkea, kun terassin ovi on auki aamusta iltaan ja Dante juoksee pihalla ja pyöritään koko perhe paljon ulkona. Tällä hetkellä täytyy koko ajan olla kärppänä seuraamassa, että eräs herra Myttynen ei nappaile jokaista ruohonpätkää suuhunsa, mutta muuten tämä on hyvinkin rentouttavaa.

Siinä missä paperikalenterini on ollut ihan tyhjää täynnä viime viikot, on se alkanut nyt täyttymään ihanista suunnitelmista. Lähimpien ystävien vierailuja ja puistotreffejä, pari työreissua Suomen sisällä ja hirveästi toiveita siitä, mihin menisi. Mieheni on vielä vajaa pari kuukautta vanhempainvapaalla ja haluan ehdottomasti hyödyntää tämän ajan tekemällä kaikkea kivaa koko perheenä. Kaikki nämä suunnitelmat mielessäni ovat tehty sillä ajatuksella, että mitään radikaaleja muutoksia ei pandemian kannalta tapahdu, joten tiedän kyllä, että kaikki voi hyvinkin äkillisesti vielä peruuntua.

Mitä suunnitelmia on siis kesän varalle? 

Paluu normaaliin arkirytmiin

Danten 20h viikossa päikkyä, vauvauinti ja temppukerho, vauvan värikylpy ja Danten uimakoulu. Oltiin eilen koko perheenä pistäytymässä Ideaparkissa ja oikein nauratti Danten into ja innostus. “Onpas kiva olla täällä pitkästä aikaa!” kuului pienen ihmisen suusta kun haettiin jätskit yhdessä. Päiväkodista kertoivat myös, että pieni puhui kokopäivän temppukerhosta ja odotti sitä ihan innoissaan. Dante jatkaa päikyssä tuolla puoliviikkoisella menolla vielä pari kuukautta ja sitten siirtyy kokopäiväiseksi kun mies on jo palannut takaisin töihin. Tällä hetkellä päikky on sellainen asia, jonne haluaisi mennä niinäkin päivinä, kun ei ole päikkyä, joten toivon tämän muutoksen menevän sulavasti. Miehen töihinpaluu varmasti muuttaa aika paljon arkea, sillä tähän nykyiseen tilanteeseen on jo tottunut, mutta luulen senkin olevan ihan tervetullut muutos. Mökkihöperöitymistä on ilmassa. Kaiken kaikkiaan on ihanaa, että saadaan taas vähän viikkoa aikataulutettua eikä niin, että eletään päivästä toiseen niin, ettei tiedä onko tiistai vai lauantai.

Kotimaan matkoja 

Tarkkoja suunnitelmia ei vielä ole tehty, mutta ajatuksissa on kyllä käydä ainakin Muumimaailmassa ja viettää hieman aikaa Naantalissa samalla ja kiinnostustlistalla on niin Turku, Yyteri, Kuopio, Hanko kuin Ahvenanmaakin. Kesäinen Lappikin on pyörinyt mun mielessä. Täytyy hieman miettiä, mikä on mielenkiintoisinta koko perheelle ja oikeasti alkaa suunnittelemaan näitä reissuja. Ähtärissä ja Powerparkissakin tekisi mieli käydä tänä kesänä, uskon, että Dante saisi tosi paljon irti molemmista. Myös varmasti tässä lähiaulueilla tulee pyörittyä ja tutustuttua tarkemmin Pirkanmaan tarjoamaan.

Kotimaiset marjat ja kukkien loistoa

Mä rakastan pioneita ja kun pionikausi on näin upeasti jo vauhdissa, niin meillä on joka päivä kotona kukkia. Omat pionit ovat tehneet jo nuput pihan pensaissa, joten odotan innolla, milloin niistä saa poimittua maljakollisen omaan kotiin. Kukkakausi on parhaimmillaan kohta ja pääsee nauttimaan tässä omassa pihassa niin kukista kuin marjoistakin. On ihanaa seurata tuon 3-vuotiaan intoa eri marjapuskien kimpussa, kun hän käy tutkimassa onko kukkia ja onko marjoja vielä. Lisäksi odotan kun lähialueen vadelmapaikka aukeaa, jos siellä olisi tänä vuonna itsepoimintaa myös, niin siellä tulisi varmaan käytyä vähintään kerran viikossa. Viime vuonna keksin koko paikan vasta kun se oli menossa jo syksyllä talviteloille, joten tänä vuonna olen kärppänä paikalla. Toki maanviljelijöiden tilanne on ihan katastrofaalisen raskas tänä vuonna työvoima-ongelmien vuoksi, mutta silti elättelen toivoa, että kotimaisia mansikoita, herneitä ja vadelmia saa normaalisti. Noi omien puskien marjat riittää lähinnä poimintailoksi lapselle. Mulle suomalaiset mansikat on ihan ehdoton kesän merkki numero 1. Ja ne herneet. Onneksi lanko viljelee Suomen parhaat herneet, joten saatan ravata kylässä muutakin kuin pusuttelemassa siskonpoikaani.

Uudet työkuviot

Tällä hetkellä mulla on tosi monta mielenkiintoista projektia työn alla, joista pitäisi valita ne, joihin panostaa syksyllä ja siitä eteenpäin. Oon joutunut tekemään tosi paljon ajatustyötä, sillä mulle on tarjoutunut muutama ihan uusi mahdollisuus, ja samalla oman liiketoiminnan kehitys on yhtenä isona osana mielenkiintoisten uusien projektien kohdalla. Täytyy valita ja valitseminen on hankalaa. Onneksi pääsen aloittamaan tällä viikolla yhden tosi mielenkiintoisen projektin, josta tekin kuulette sitten toivottavasti loppuvuonna. Oon ollut tosi innostunut näistä uusista jutuista ja vähän uppoutunut niihin laiminlyöden blogia, mutta en aio lopettaa bloggaamistakaan. Tykkään tästä kovin 🙂 Kesä on siitä ihanaa aikaa, että kaikki vähän hiljenee ja rauhoittuu ja on aikaa miettiä, mihin kaikkeen haluaa käyttää aikaa ja energiaa, sillä vastapainona on nämä kaksi pientä lasta, joiden kanssa vietetyt hetket on loputtoman arvokkaita 🙂

Mitä te odotatte kesältä? 

P.S. Haluan myös jonkun juhlan, jossa voin pitää tätä mekkoa! 😀 

19 thoughts on “On siis kesä

  1. Jos menette Ähtäriin, suosittelen majoittumaan tai ainakin poikkeamaan kahvilla Vanha pappila hetkessä. Aivan ihastuttava paikka Ähtärin keskustassa, järven rannassa. Toki matkailualueella on hienoja lomahuviloita minne voi myös majoittua👍🏻

    1. Dante on 20h viikossa päiväkodissa ja otamme hänet kesälomalle, sitten kun säiden ja suunnitelmien mukaan näyttää siltä. Juurihan hän oli sieltä useita viikkoja poissa ja nyt haluaa joka päivä mennä päiväkotiin leikkimään kavereiden kanssa 🙂 Mieheni on vanhempainvapaalla Adriania hoitamassa.

      1. No en tiedä miten teidän kaupungissa on mutta täällä on ainakin heinäkuu päivystyshoitoa joka on tarkoitettu vain ja ainoastaan todelliseen tarpeeseen eli jos molemmat vanhemmat ovat töissä tai opiskelevat.

        1. Mitenhän teidän kaupungin tilanne millään lailla vaikuttaisi meidän päikkysuunnitelmiin? Meidän päiväkodissa on tiedossa tilanne ja meille on sanottu, että kesäloma-ajankohdan voi ilmoittaa myöhemminkin, eikä sitä tarvitse vielä tietää. Kyseessä ei ole kunnan päiväkoti muutenkaan ja osaavat varmasti itsekin kertoa mikä tilanne meidän omassa päiväkodissa on ilman, että joku anonyymi seuraaja siitä kantaa huolta mun blogissa. Sitä paitsi Danten molemmat vanhemmat ovat töissä heinäkuun muutenkin 🙂 Toki pärjäämme ilman hoitopaikkaa emmekä tule käyttämään mitään päivystyshoitoa, vaan Danten oman lastenhoitajan ollessa päiväkodissa ja Danten ryhmän jatkaessa normaalisti päikyssä, en ihan ymmärrä miten tämä asia millään lailla kuuluu kellekään kommentoijalle? Kuten sanottua, Dante on kesälomalla niin kuin me päätämme ja sovimme päiväkotimme kanssa ja sillä selvä. Sen tarkempaa aikataulua en ole kellekään velvollinen kertomaan mun blogissa 😀 Se, että mä mainitsen postauksessa sivulauseena lapsen päikyn ei ole mikään esilause sille, että mä olisin jotenkin velvollinen jakamaan kaikki meidän suunnitelmat ja aikataulut tuntemattomille.

          1. Danten molemmat vanhemmat on heinäkuun töissä mutta kuitenkin Ville on vanhempainvapaalla vielä vajaat pari kuukautta?

            1. Mä en ole velvollinen sulle mitään mieheni aikatauluja selvittämään, mutta mitenhän mieheni on siis mielestäsi koko heinäkuun vanhempainvapaalla, jos vanhempainvapaa päättyy LAn mukaan 158 arkipäivän (lauantait lasketaan) jälkeen ja Mytyn LA oli 5.10.? Onko sillä sun elämän kannalta suurikin merkitys onko mieheni tuon kirjoittamishetkellä vielä reilun kuukauden vai vajaan kaksi kuukautta vanhempainvapaalla tai miten minä kirjoitan tähän asian vai pitääkö mun siis selvittää sulle mieheni mahdolliset osa-aikaisuudet, saldovapaat, lomat ja muut? Ehkä työajat ja työpäivätkin? Kiinnostaisko myös kalsareiden väri vai missä kohti menee raja sille, missä tarkalleen ottaen olen sulle tilivelvollinen? 🙂

              1. Anna hei, ketään ei kiinnosta ne kalsarien värit. Ihmetellään vaan todella todella paljon, että miksi laitatte esikoisen päiväkotiin keskellä kesää kun hetki sitten kerroit, että miehesi on kesällä vanhempainvapaalla ja että teidän on tarkoitus tehdä kesällä perheenä kaikkea kivaa. Eikö esikoinen kuulu perheeseen?

                1. Tuntuu kiinnostavan kaikki kummallisimmatkin jutut, niin yritän hahmottaa tuota rajanvetoa sille, mikä kiinnostaa. Kuten mielestäni olen selkeästi ilmaissut, Danten poissaoloja päikystä katotaan sitä mukaa kun kesäsuunnitelmat ja -aikataulut ovat tiedossa. Se, että mieheni on kesällä vanhempainvapaalla ei tarkoita, että hän olisi koko kesän vanhempainvapaalla. Ja kyllä, esikoinen ehdottomasti kuuluu perheeseen, on sen erittäin tärkeä osa. Kummallista, jos teillä ei ole näin, että tällainen tulee sinulle edes mieleen. Aika surullista.
                  Kiitos huolenpidostasi, viihdymme erittäin hyvin koko perheenä ja omistaudumme lapsillemme ja silloin kun meillä on töiden ja muiden vaikuttavien asioiden puolesta mahdollisuus tarjota lapsellemme mielenkiintoisempaa puuhaa perheenämme kuin tuo 6,5 tuntia kolmena päivänä viikossa ammattitaitoisten varhaiskasvattajien huomassa, niin hän ei silloin ole päiväkodissa.

  2. Jos Pirkanmaan luontokohteet kiinnostaa, niin vinkkinä suosittelen lämpimästi Siikanevaa ja Helvetinjärven kansallispuistoa. Molemmat aivan lumoavia maisemiltaan, ja ainakin helvetinjärvellä pääsee näppärästi kulkemaan osan reiteistä myös pienten kanssa.

  3. Ulkosuomalaisena taytyy sanoa etta ihan normi Suomen kesa ihan vaan kotona olisi ihan taydellinen. Meilla on viela kaikki taalla kiinni, mutta onneksi viela muutama viikko asutaan meren lahella etta paasee uimaan. Kun muutetaan kesalla niin paivittaisia uintireissuja ei tuukkaan kun nailla on outo asenne luonnonvesissa uimiseen taalla eika paikkoja sellaiseen juuri ole 😀 Joten vahan kauhulla odotan tata kesaa, tulee elamani toinen kun en ole paassyt Suomeen! Vaikka en ole Suomessa asunut lapsuuden jalkeen niin kyllahan muiden kuvia katsellessa iskee ihan hirvea koti-ikava, mutta pitaa vaan muistaa etta joskus tamakin toivottaasti viela loppuu. Jotenkin tuntuu etta jos asuisi Suomessa jossain metsan ja jarven lahella ja olisi oma piha niin ei sita oikein muuta voisi lomalta edes pyytaa 🙂

  4. Oliko sulla joku syy olla julkaisematta Instassa postausta koskien USA:n tilannetta? Storiesiin jakamasi asiat eivät ole sama asia ja niidenkin viesti vähän vesittyi. Ymmärrän että tarkoitit hyvää mutta ihonväriin pohjautuva syrjintä ja poliisiväkivalta on todellinen ongelma eikä se poistu sillä että sinä sanot ettet pidä eri värisiä ihmisiä eri arvoisena. Olisin toivonut että olisit jakanut sivullasi edes tuon #blackouttuesday postauksen koska vaikuttajana sinulla on iso lukijamäärä ja voisit hyödyntää alustaasi informaation jakamiseen.

    1. En ymmärrä miksi olisin jakanut bkackouttuesday-neliön, joka ei kyllä tee mielestäni yhteiskunnalliselle rakenteelliselle rasismille yhtään mitään. Otin omalla tavallani kantaa asiaan, enkä koe mustan neliön puuttumisen feedistäni mitenkään olennaiseksi asiaksi. Eiköhän jokainen nähnyt mustia neliöitä ihan tarpeeksi, eli tuskin tiedottaminen jäi tilistäni kiinni, varsinkin kun kirjoitin mielestäni ajatukseni asiasta hyvinkin kattavasti. Sinä nyt tähän päätit supistaa sen tuohon yhteen ainoaan asiaan, mutta se oli aika paljon enemmän. Rakenteellinen rasismi ei ole mikään USA:n “tilanne”, vaan kansainvälinen ongelma. Ja se ei todellakaan poistu sillä, että etuiokeutetut valkoihoiset postailevat mustaa neliötä someja täyteen.

Leave a Reply