Poikkeusaika

Muhun on nyt ottanut useampikin seuraaja toivomuksella siitä, että mun pitäisi kirjoittaa ajatuksiani siitä, että puolisojen/tukihenkilöiden osallistumista synnytykseen ja synnytyksen jälkeisellä osastolla olemiseen on joillakin paikkakunnilla rajattu. Muun muuassa HUS on linjannut, että puoliso tai tukihenkilö ei COVID-19 uhan vuoksi enää pääse mukaan vuodeosastolle, synnytyksen käynnistykseen, tai keisarinleikkaukseen. Tilanne on todella ikävä ja harmittava ja aiheuttaa pelkoa, stressiä ja pahaa oloa ja mieltä. En kuitenkaan aio kirjoittaa aiheesta postausta, sillä kuten olen usealle seuraajalleni jo vastannut, mulla ei ole mielipidettä asiaan. Tai oikeastaan on. Nyt on tehtävä terveydenhuollon ammattilaisten linjausten mukaisesti vaikka se on ikävää. Se on mun mielipide asiaan.

Mutta tää viestien pienimuotoinen tulva ja muutaman seuraajan reaktio vastauksiini herätti ihan omat ajatuksensa. Mä olen päässyt synnyttämään kahdesti mieheni läsnäollessa ja molempien poikien kohdalla olemme olleet osastolla yhdessä, perhehuoneessa. Danten kanssa viisi päivää, Myttyskän kanssa kaksi. Varsinkin Dantea odottaessani ajattelin, että mikään ei olisi niin kamalaa kuin olla ilman miestä synnyttämässä ja en missään nimessä halunnut joutua olemaan osastolla opettelemassa vauvanhoitoa ilman miestä. Tällä kertaa oli olemassa se riski, ettemme ehdi saamaan esikoiselle hoitajaa toisen syntyessä, ja joudun silloin menemään yksin synnyttämään. Siskoni häiden lähestyessä emme olisi välttämättä saaneet yhtään ajokortillista hoitajaa Dantelle paikalle sairaalassa olomme ajaksi, mutta onneksi saimme perhehotellin, missä myös Dante sai olla. Ajatus ilman miestä synnyttämisestä tuntui tälläkin kertaa pahalta, mutta ei mitenkään katastrofaaliselta ajatukselta.

Tavallaan allekirjoitan ison osan tätä linjausta kritisoivien ajatuksia. On tärkeää ja hienoa, että Suomessa puolisot pääsevät osallistumaan synnytykseen hyvin vahvasti ja ovat osa vauvanhoitoa heti osastolta asti, niin, että vanhemmat ovat tasapuolisia, eikä niin, että äiti opettaa isää sitten alkuvaiheen jälkeen. Kritisoijien joukossa on kritisoitu monia eri puolia asiassa, jotka allekirjoitan, joskaan en välttämättä ihan niin lopullisina kuin ne annetaan ymmärtää. Asioista puhutaan aika jyrkästi ja paikoitellen esitetään asia ikään kuin  tämä tilanne loisi ehdottomasti peruuttamattomia ongelmia toisen vanhemman kykyyn kiintyä lapseensa ja potentiaalisesti perhedynamiikkaan. Toki sekin on mahdollista, en sitä kiistä.

Kuitenkin se, mikä on ollut mielenkiintoista tässä korona-Suomessa on tietynlainen erilaisten ryhmien kiukustuminen erilaisiin linjauksiin ja päätöksiin. Asioita on tehty pohjaten ne parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Tai voi toki olla, että päättäjien joukossa ei olla kuunneltu ammattilaisia tarpeeksi joidenkin mielestä, mutta such is life in democracy. Tietyllä tapaa tämä on demokratian se “nurja” puoli. Olemme luottaneet maamme päätöksenteon tietylle joukolle ihmisiä, joihin meidän on nyt hädän hetkellä luotettava vaikka se ei kävisi yksiin omien toiveiden ja halujen kanssa. Ymmärtääkseni tämän HUSin linjauksen tiimoilta on tulossa joltakin puolueista kirjallinen kysymys hallitukselle, eli asia on selkeästi otettu vakavasti ja tämä asia käsitellään ja varmistetaan kaikkien oikeudet ja se, että tämä valinta on tehty nojautuen oikeasti painaviin syihin. Haluan ajatella, että jos meillä maallikoilla on kyky hahmottaa kaikki tämän linjauksen mahdolliset negatiiviset seuraukset, osaavat sen tehdä myös alan ammattilaiset ja asiantuntijat. Ja todennäköisesti he osaavat myös ottaa huomioon sellaisiakin asioita, joita me emme osaa ja tämän takia tähän linjaukseen on päädytty. Toki jos tuhansilla on sellainen olo, että näin ei ole, pitäisi ehkä hieman kääntää katsetta tiedottamisen ja kommunikaation suuntaan, sillä siinä ei olla mahdollisesti onnistuttu. Mutta pitäisi myös antaa hieman armoa ja ymmärtää, että tietyillä päättäjillä, viestijöillä ja organisaatioilla on nyt resurssit aika tiukilla ja se saattaa vaikuttaa myös kommunikoinnin laatuun.

Kritiikissä tätä linjausta kohtaan on peräänkuulutettu kaikkia niitä syitä, miksi näin ei tulisi toimia. Haluan uskoa, että HUSissa ja muissakin sairaanhoitopiireissä osataan jo ihan asiantuntevuuden puolestakin huomioida nämä asiat, varsinkin kun asumme hyvin synnytys-positiivisessa maassa, jossa tukihenkilö ja mies saa aina osallistua synnytykseen (toisin kuin monissa maissa) ja isän/puolison roolia korostetaan hyvin paljon synnäreillä. Kritiikistä tulee helposti sellainen fiilis, että kuvitellaan, että tähän ratkaisuun on päädytty kevein perustein. Vastapuolella on kuitenkin myös tietynlaisia vaikuttimia. Synnytysosastolla on hauraita ihmisiä. Vastasyntyneitä, keskosia, leikkauksesta toipuvia äitejä. Siellä on myös hoitohenkilökuntaa, joka jakaa työpäivänsä näiden välillä ja elämän ja kuoleman tilanteet voivat tulla hyvin äkkiä ja henkilökunnan suojaaminen on erittäin tärkeää ja sen on tapahduttava tehokkaasti. Myös niiden pienikokoisten kaksosten, keskosten ja vaikkapa jonkin autoimmuunisairauden kanssa syntyvien lasten henki on turvattava. On mahdollista, että tämä linjaus aiheuttaa negatiivisia asioita monellakin eri tapaa monille perheille. Mutta tämä linjaus ei johda siihen, että menetetään tämän vuoksi joku vastasyntynyt vauva. Koronan iskiessä vastasyntyneiden tai synnyttävien osastolle, voisi henkilökuntapula käydä vaaralliseksi karanteenien vuoksi ja näin monen synnyttäjän tilanne oikeasti vaaraantua. Tämä uusi linjaus on epämiellyttävä, ikävä, stressaava ja ahdistava. Se ei kuitenkaan ole vaarallinen. Ja se on varmasti tehty laskennallisen vaaran minimoimiseksi.

On kamalaa joutua synnyttämään yksin, jos se ajatuksena pelottaa. Monille se on arkipäivää. (Olen itse asiassa itsekin syntynyt tilanteessa (Tashkentissa -88), jossa isiä ei sallittu koko synnytyslaitokselle sisälle. Äitini on vilauttanut minut isälleni ikkunan läpi synnytyksen jälkeen ja sitten näin isäni parin viikon päästä tämän palatessa komennukselta. Siskoni ovat molemmat syntyneet isäni läsnäollessa, enkä koe, että isäsuhteissamme olisi minkäänlaista eroa. Jos tämä ketään lohduttaa näin yhtenä esimerkkinä.) Monilapsisen perheen äidit saattavat synnyttää yksin lastenhoitajien mahdottomuuden tai etäisyyksien vuoksi tai puoliso saattaa olla työmatkalla tai muuten estynyt tulemaan synnytykseen. Toisaalta, kuka tahansa saattaa synnyttää vauvan, joka kuuluukin riskiryhmään, vaikka siitä ei olisi raskauden aikana ollut viitteitä. Kukaan ei varmastikaan halua menettää yhtäkään vastasyntynyttä sen takia, että ei tehty kaikkea mitä on voitu tehdä vauvan turvaamiseksi.

Toinen puoli on myös hoitohenkilökunnan suojaamisessa. Tällä hetkellä hoitohenkilökunta on vedetty aika äärimmilleen ja hoitajien on pakko kohdata työssään potilaita. Joka päivä ottaa riskejä potilastyössä. Siksi ei mielestäni voida vaatia heiltä sitä, että he kohtaavat enemmän ihmisiä kuin on välttämätöntä. Juuri eilen luin kahdesta kolmekymppisestä sairaanhoitajasta Englannissa, jotka ovat menehtyneet koronaan. Hoitohenkilökunta joutuu ottamaan riskejä työnsä puolesta sairaiden hoitamiseksi. Kaikki kiireetön onkin jo siirretty hamaan tulevaisuuteen, että minimoidaan terveydenhuollon henkilöstön kontaktia ihmisiin. Raskaus ei kuitenkaan valitettavasti ole kiireetön. Sitä ei voida hoitaa joskus tulevaisuudessa, vaan vauva lähtee syntymään kun on sen aika. Kätilöiden ja hoitajien on oltava töissä sitä varten. Ja heille on suotava mahdollisuus selvitä tästä kriisistä, sillä he eivät voi eristäytyä tämän aikana. Kyllä mua enemmän kauhistuttaisi synnyttää kuumeisen ja kipeän kätilön kanssa, kuin ilman miestäni. Ja kyllä mua enemmän kauhistuttaisi synnyttää ilman kätilöä kuin ilman miestäni.

Ähh, nyt päädyin kuitenkin puimaan tätä itse linjausta, vaikka se ei ollut ajatukseni. Ajatukseni liittyi enemmän kahteen muuhun havaintoon. Ensinnäkin, siihen kuinka välillä tuntuu unohtuvan monilta se, että eletään poikkeusaikaa. Tämä ei ole uusi normi. Tämä ei ole tilanne, johon haluttaisiin ikinä päätyä normaalisti. Lapset eivät ole kouluissa, vaikka sillä on varmasti erittäin negatiivisiakin vaikutuksia. Eriarvoisuus korostuu, oppimisongelmat kukkivat, jotkut perheet on vedetty tosi tiukille tässä tilanteessa. Opettajat on vedetty tosi tiukalle tässä tilanteessa. Yrityksiä pakotetaan kiinni, tapahtumia ja tilaisuuksia on peruutettu valtion toimesta satoja ja satoja ja satoja. Ihmiset eivät pääse viettämään häitä tai hautajaisia. Joku tärkeä ihminen saattaa nyt ehtiä menehtymään ennen kuin pari sanoo toisilleen “tahdon”. On miljoonia erilaisia tilanteita. Jokaisella on nyt oma vaikea tilanne, mikä ei välttämättä välity toisille yhtä kamalana. Tuhannet yritykset ovat kiipelissä. Montaa yritystä uhkaa konkurssi eikä yrityksiin liittyvät päätökset miellytä montaa yrittäjää ihan vaan yrittäjänä tilannetta kokonaisuutena arvioiden. Monet ovat huolissaan taloudesta ja tulevaisuudesta, eivätkä pidä näitä toimia oikein mitoitettuina. Vanhustentaloihin ei saa mennä kukaan ja vanhat ihmiset joutuvat viettämään viikkoja ja kuukausia, potentiaalisesti viimeisiä sellaisiaan, näkemättä rakkaitaan. Tilanne on suoraan sanottuna paska meille kaikille. On kamala lukea ihmiskohtaloista Euroopassa. Äidistä, joka ei saa mennä 13-vuotiaan koronaan kuolleen lapsensa hautajaisiin, koska karanteeni. Sairaanhoitajasta, joka ei nähnyt 40:ttä elinvuottaan ja jätti jälkeensä kolme lasta, jotka joutuvat kasvamaan ilman äitiä.

Valtio ja terveydenhuollon ammattilaiset tekevät nyt päätöksiä vaillinnaisista tietolähtökohdista. Paraskin asiantuntija-arvio on aina guesstimate sen mukaan, miten muualla on tapahtunut ja toimittu. Lähteet on epäluotettavia (Kiina ja Venäjä), ei välttämättä ajan tasalla kriisin koetellessa (Eurooppa ja USA) ja totuutta on etsittävä propagandan, virheellisten ja epätäydellisten tilastojen ja kaunistelun lomasta. Ei ole helppoa tehdä näitä valintoja ja rajoituksia. On yritettävä löytää oma keino selviytyä. Yrittäjänä, synnyttäjänä, ihmisenä. Näitä asioita, päätöksiä ja valintoja ei tehdä sen takia, että halutaan. Nyt on pakko. Kahden eri vaihtoehdon punninnassa valitaan se, joka ei riskeeraa ihmishenkiä tai ylikuormita terveydenhuoltoa. Ne on kaksi prioriteettia, joista jälkimmäistä, eli terveydenhuoltoa ei haluta kuormittaa yli, jotta ei riskeerata ihmishenkiä. Eli tavallaan on vain yksi prioriteetti. Ihmishenki. Kun työtään edelleen jatkavat seuraavat yrittäjien ahdinkoa, todetaan, että se on ikävää ja epämukavaa, mutta ei sen takia nousta barrikadeille. Kun yrittäjä seuraa sitä, että synnyttäjä joutuu menemään sektioon yksin, todetaan, että se on ikävää ja epämukavaa. Jokainen tulistuu ja huolestuu siitä, mikä koskettaa itseään eikä välttämättä huomioi ihan hirveästi sitä, miten tämä vaikuttaa muihin. Tämä vaikuttaa nyt jokaiseen. Jollakin tavalla. On meidän rauhan aikamme ensimmäinen poikkeusaika. Syyllisten etsiminen ei auta ketään, tätä tilannetta olisi tuskin onnistuttu mitenkään välttämään. Jos rajat olisi laitettu kiinni tammikuussa tilanteen alkaessa vasta muualla maailmassa, olisi se ollut lainvastaista ja voin vain kuvitella, miten siihen olisi silloin reagoitu. Olisiko sitä edes hyväksytty, varsinkaan kun toimille ei silloin olisi ollut laillista perustetta? Monessa kohtaa on varmasti tehty virheitä, mutta virheet ovat inhimillisiä. Niitä tulee, kun ei tarkalleen osata arvioida tilannetta, sillä se tilanne on aivan uusi.

Toiseksi musta on ollut erikoista huomata tämä asenne, jolla tämän asian tiimoilta on lähestytty mua. Asenne on ollut suorastaan vaativa. Minun velvollisuus seuraajieni mukaan on “synnyttäneenä” vaikuttajana antaa tälle asialle näkyvyyttä ja kun vastaan ystävällisesti, etten koe linjauksen kritisoimista omakseni, saan mitä erilaisimpia viestejä. Osa törkeitäkin. Olen esimerkiksi itekäs, kun mulla ei oo empatiaa, vaikka oon itsekin synnyttänyt. Samaan aikaan kun minua arvostellaan valinnoista, joita on toivottu hallituksen puolelta vältettäväksi, mutta ei vielä käsketty lopetettavaksi kokonaan (kampaajalla käyminen, kolmen perheen pieni suljettu piiri yms.), minun pitäisi nousta barrikadeille toisista  selkeistä linjauksista, jotka eivät ole monille mieliksi. Synnytykseen liittyen pohditaan mahdolliset ikävät seuraukset mielenterveydelle, mutta samaa ei yletetä yrittäjien talousahdinkoon. Sama toisin päin. Jokainen meistä näkee tämän tilanteen vain oman elämän ja omien rajoitusten ja menetysten kautta. Ja jokainen puoli vaatii vaikuttajia olemaan oma äänitorvensa.

Poikkeusaikana korostuu hyvin vahvasti ihmisten pahan olon aiheuttamat ilmiöt. Jokaisella on oma näkemys miten pitäisi toimia ja on vahva tarve arvostella muiden toimintaa ja syyllistää eri tavalla toimivia. Jokaista päätöstä on jollakin tarve arvostella. Päätökset, jotka eivät rajaa hirveästi omaa elämää, hyväksytään ja vaaditaan, että muutkin hyväksyvät ne. Vaikuttajana tässä on kovassa ristipaineessa. Toisaalta pitäisi vaikuttaa ja informoida ja ottaa kantaa näihin korona-tapahtumiin. Toisaalta moni haluaa vaan pehmeän hömppää viihdettä, jossa ei oteta kantaa ja ollaan kaukana koko koronasta, jotta siitä ahdistavasta mielentilasta pääsee pois välillä. Toisaalta pitäisi noudattaa ohjeita esimerkillisesti, sillä sitä olemme monille, esimerkki. Toisaalta pitäisi vastustaa ohjeita, jotka eivät miellytä tiettyä ihmisryhmää.

On tosi kivaa saada ehdotuksia postausten aiheiksi, mutta niiden muuttuessa vaatimuksiksi tietyistä asioista kirjoittamiseen tietystä näkökulmasta, ollaan liian pitkällä. Olen muutenkin tehnyt sen valinnan, että pääsääntöisesti pitäydyn kevyessä ja hömpässä sisällössä nyt tämän kriisin ajan. Hallituksen linjauksia en lähde arvostelemaan, vaikka itsellänikin herää tuhansia kysymyksiä siitä, kuka maksaa nyt otettavan valtionvelan ja miten tulevat vuodet menevät ja miten selvitään ja onko tämä kuitenkaan paras toimintamalli.Vihervasemmisto-voittoinen hallitus ei ole mun ykkösvalinta hallitukseksi, mutta no, sellainen meillä nyt on ja sillä mennään. Itse äänestimme. Haluan uskoa, että päättäjät tekevät nyt parhaansa ja maan asiantuntivimmat on nyt valjastettu toimimaan kokonaisvaltaisesti tämän maan parhaaksi. Siihen verrattuna mun täysin kouluttamaton ja tietämätön mielipiteeni ja ajatukseni ei pärjää, ja siksi luotan nyt homman itseäni parempien käsiin. Niin vaikeaa kuin se kontrollifriikkinä onkin, se antaa myös tietynlaista helpotusta tässä tilanteessa.

Tästä linjauksesta huolimatta toivotan kaikille lähiaikoina synnyttäville rutosti tsemppiä ja onnellisia vauvantäyteisiä hetkiä sen oman kullannupun kanssa! ♥

45 thoughts on “Poikkeusaika

  1. Hyvä kirjoitus. Vaikka olen kaksi kertaa synnyttäneenä sitä mieltä että isän paikallaolo on tärkeää niin eletään poikkeusaikoja. HUS on jo monta viikkoa ollut lasten päivityksessä tarkat säännöt mikä luetaan hätätapaukseksi ja myöskään päivystykseen ei saa tulla kuin yksin vanhempi. Synnytykseen liittyvät tilanteet on myös monissa maissa vielä enemmän rajattu. NYCin joissain sairaaloissa ollaan kielletty kaikkien tukihenkilöiden läsnäolo. Ystävällämme Hollannissa kerrottiin että halusi tai ei kaikilla naisilla on edessä kotisynnytys ilman kivunlievitystä. Sillä sairaalaan pitää tulla pelkästään oikeassa hätätapauksessa. Tämä on oikeasti älyttömän kova paikka synnyttäjälle ja ymmärrän naisten pakokauhun tästä tilanteesta.

    1. Tämä kommentti Hollannista ei pidä paikkaansa. Ketään ei pakoteta kotisynnytykseen, saa itse valita. (Olen synnyttänyt kaksi lasta Hollannissa.)

      1. Oletko ehtinyt synnyttää kaksi lasta nyt poikkeusoloissa? Kommentilla kotisynnytyksistä tarkoitettiin varmaankin nyt vallitsevan tilanteen aikana tapahtuvia synnytyksiä. 🙂

          1. Kiitos selvennyksestä! Tarkistin, miten tämä asia on omassa kaupungissani (Hollannissa), eikä täällä ainakaan pakoteta synnyttämään kotona. Voi siis olla aluekohtaista – Brabantissa, missä on suurin osa tartunnoista, voi olla eri tilanne. Epäilen kyllä silti, että sielläkään olisi niin, Hollannissakin naisella on oikeuksia eikä ketään voi pakottaa. Ehkä ”suosittelevat vahvasti”, mutta niinhän täällä muutenkin suositellaan.

  2. Todella hyvä kirjoitus! Odotan itse esikoistani, ja eihän tämä tilanne missään tapauksessa mukava ole – todella mielelläni synnyttäisin yhdessä miehen kanssa. Mutta kuten sanoit, nyt elämme poikkeusaikaa, emme uutta normia. Tästä aiheesta keskustellaan nyt paljon, ja tuntuu, että mielipiteille, joissa näitä säännöksiä ymmärretään, ei oikein anneta tilaa lainkaan. Kaikkein tärkeintä on terveys, ja jos tällaiset rajoitukset auttavat tässä erittäin ikävässä tilanteessa, silloin ne ovat tarpeen.

  3. Ikävä kuulla miten sinua on lähestytty vaativasti ja hyökkäävästi. Olen kyseisen ryhmän perustaja emmekä tue sellaista käytöstä. Olen pyytänyt heitä, ketkä näin ovat menetelleet pyytämään sinulta anteeksi.

    Tarkoituksena on ollut lähestyä politiikan, sairaanhoitopiirien ja sosiaalisen median henkilöitä ja kysyä olisivatko he kiinnostuneita auttamaan. Tämä ei selvästikään kohdallasi toteutunut ja on luonut pahaa oloa.

    Kaikkea hyvää koko perheelle!

  4. Kiitos Anna tästä kirjoituksesta! Toivottavasti tämä avaa edes jonkun silmät omasta itsekkyydestä. Edelleen kuitenkin Suomessa tukihenkilö/puoliso pääsee synnytykseen mukaan, mikä ei monessa maassa ole vielä koskaan ollut mahdollista. Ja kuten sanoit, hoitohenkilökunta joutuu päivittäin vaarantamaan oman ja samalla perheensä terveyden työtään tehdessään, mm. synnytyksiä kun ei hoideta etänä kotikonttorilta. Korona vaikuttaa kaikkien elämään enemmän tai vähemmän negatiivisesti ja jos jotakin pystytään tekemään, millä turvataan edes yksi ihmishenki, on se vain positiivista.

  5. Eikö linjaus ollut, että synnytykseen pääsee mukaan yksi tukihenkilö?! Eli kukaan ei joudu synnyttämään yksin.

  6. Komppaan sua.
    Ei linjauksia tehdä huviksi tai kenenkään kiusaksi. Kutakuinkin kaikki joutuvat joltain osin epämukavuus alueelle, pettymään tai luopumaan jostakin jonkin linjauksen jäljiltä. Niistä on toki helppoa olla vihainen ja taistella vastaan. Mutta miksi?! Kaikkien parhaaksi nämä on tehty ja itse en voi ymmärtää miten se voi olla joillekin niin vaikeaa tajuta.
    Kyllä ne saa tunteita herättää ja tehdä surulliseksi ja voi tuntea pettymystä, se on inhimillistä, mutta ymmärrys MIKSI ne on tehty pitäis löytyä jokaiselta. Idiotismia uhata tahallaan jotakin sääntöä – mahdollisesti jonkun toisen, tai oman, hengen uhalla. Ja tähänkin se inhimillisyyden lisä, varmaankin jokaisen tai suurimman osan, meistä on tullut tulee tehtyä jotain “sinne päin tai mukaillen linjausta” jostakin henkilökohtaisesta syystä, mutta tarkoitan sellaista “Kyllä minä nyt Leville lähden kun olen joka vuosi muutenkin mennyt!” – ajatusmallia, sitä en ymmärrä.

  7. Tosi hyvä ja asiallinen kirjoitus! Kyllä Me hoitajatkin toivoisimme, että tätä tukihenkilön rajausta ulkopuolelle ei olisi tehty, koska puolison läsnäolo helpottaa myös hoitajan/kätilön työtä. Mutta yleensä puoliso on se liikkuvampi osapuoli kun synnyttäjä on osastolla, ja kun jokaisen lapsivuodeosastolla (naistenklinikalla samalla osastolla myös käynnistykset) olevan synnyttäjän puoliso liikuskelee kodin ja sairaalan väliä tai ympäri sairaalaa, niin korona altistukset monikymmenkertaistuvat. Synnyttäjiltä otetaan päivittäin useita koronanäytteitä pienistäkin oireista jolloin suojausvarotoimet on aloitettava välittömästi. Näiltä potilaskontakteilta me hoitajat ja kätilöt emme voi välttyä. Suojaimia taas ei missään tapauksessa ole riittävästi jotta niitä voisi heti pääovella jakaa kaikille varotoimena. Vastasyntyneiden lisäksi monet hoitajat/lääkärit ja synnyttäjätkin kuuluvat riskiryhmiin, joten tällä suojellaan ihan kaikkia sairaalassa olevia. Sairaalassa on myös syöpäpotilaita, joille tauti voisi olla hyvin kohtalokas. Voimia kaikille!

    1. Kiitos <3 Ja joo, oma kokemus viimeisestä synnytyksestä oli se, että miehen apu oli korvaamaton, kun toinen kätilö ei ehtinyt huoneeseen auttamaan ennen kuin tämä meidän vauhdilla syntynyt kaveri oli jo pihalla. Hankala tilanne kaikin puolin, mutta haluan luottaa, että näistä päättää ne ihmiset, jotka tietää tilanteessa eniten 🙂

  8. Aamen! Oon kyllä aikalailla samaa mieltä kanssasi. Ehdottomasti pitää suojella sitä korvaamatonta henkilökuntaa tartunnoilta, koska muuten turvallisuus kärsii ja sit aletaan menettää äitejä ja vauvoja kun resurssit ei riitä. Koska faktahan on se, että hoitajat on jo normi oloissa olleet uupuneita ja töitä ollu ihan liikaa. Tilanne olisi siis katastrofaalinen jos henkilökuntaa sairastuisi isoja määriä..

    1. Sepä se, aika paljon karumpi tilanne olisi se, kun joutuisi synnyttämään kotona ilman kivunlievitystä, kun ei olisi henkilökuntaa tai sairaalassa tilaa tms.

  9. Itselläni on la kesäkuussa ja ihmettelen tätä hysteriaa mikä synnyttävissä naisissa on nyt herännyt näiden linjausten myötä. Tukihenkilö saa edelleen osallistua synnytykseen, osastolle eivät sitten pääse. Mä en ainakaan henkilökohtaisesti halua sinne osastolle mun vastasyntyneen vauvan läheisyyteen ylimääräisiä riskikontakteja. Valitettavasti ihmisillä on edelleen ällöttävän huono hygienia ja sitten nää isät ja muut tukihenkilöt roudaisi sinne vastasyntyneiden joukkoon pahimmillaan tappavan viruksen. Tottakai olisi ihanaa jos mun mies saisi tulla osastolle myös, mutta jos ei niin saadaan me viettää sitten kotiin päästyä aikaa perheenä yhdessä. Ja vaikea uskoa, että tämä linjaus nyt aiheuttaisi kenenkään isä-lapsi suhteeseen pysyviä traumoja. Itselläni on hyvä isäsuhde, vaikka oma isäni tapasi minut ensimmäisen kerran ollessani viikon ikäinen. Ymmärrän kyllä jos on taustalla huonoja synnytyskokemuksia tai -pelkoa, mutta monella näitä ei ole niin väittäisin että on ihan asenteesta kiinni miten suhtautuu näihin poikkeuksellisiin aikoihin..

    1. Tämäpä juuri. Ja en siis yhtään kiistä sitä, että paskaa tämäkin järjestely on ja pahalta tuntuu monien puolesta. Mutta kun tässä tilanteessa ylipäätään ottaen on aika vähän positiivisia asioita ja tuntuu pahalta milloin kenenkin puolesta 🙁 Kaikki menettävät jotakin tässä tilanteessa :/

  10. Samaa mieltä, ei hoitajien ja vauvojen tarvitse riskeerata henkeään siksi että synnärille tulee mukaan ns.ylimääräisiä joskus tärkeitäkin henkilöitä. Voisitko tehdä jutun jossa olisi hyviä ideoita korona-ajan ajanviettoon?

  11. Olen kyllästynyt siihen, että sanotaan, että kaikkien täytyy sopeutua, koska poikkeusaika. Isän rajaamisesta pois esim Espoon sairaalassa, jossa kaikille omat huoneet ei ole mitään järkeä kun hän on kumminkin synnytyksessä mukana. Tämä päätös on naurettavan mielivaltainen ja sen ovat tehneet 60-70 vuotiaat miehet, jotka ymmärtävät synnytyksestä ja äitinä olosta hyvin vähän. Tämähän ei tule toimimaan, tee vaikka hieman taustatyötä esim NYCin sairaaloista.

    En ole koskaan tainnut kommentoida sulle mitään ja usein sun kanssa samaa mieltä. Nyt menit kyllä pahasti metsään. Käytöksesi on naurettavaa… kaikki muut perheet ovat karanteenissa ja te huitelette menemään kaveriperheiden kanssa ja kampaajalla ja ripsien laitossa. Ehkä jos kaikki ottaisivat tämän vähän enemmän tosissaan, saisi isät nähdä lapsiaan heti heidän synnyttyään. Mutta, toki tärkeää, että teidän lapsilla on leikkikaverit.

    Olisit pysynyt hiljaa.

    1. Aivan. HUSin päätös johtuu siitä, että minä kävin ripsihuollossa. Missään ei myöskään ole käsketty oireettomia ihmisiä karanteeniin.

      Mutta kiitos hienosta esimerkistä siitä, mitä tämä postaus koski 👍🏻 hienosti nostat itsesi fiksummaksi kuin asiantuntijat ja paremmaksi ihmiseksi kuinn minut. Onnea valitsemallesi tielle 👏🏻

      1. Ei tossa taidettu väittää, että HUS:n päätös johtui sun ripsihuollosta. Mutta onhan tossa pointtinsa ja pakko munkin sanoa, että usein sun kanssa samaa mieltä, mutta yllätyin todella, että näette vielä ihmisiä, vaikka sitä tulisi välttää. Vaan koska ei ole täysin kiellettyä. Se on juuri se syy, miksi tämä leviää. Niin teidän perheen näkemiset kuin kaikkien muidenkin näkemiset, mutta näköjään ei kehotukset riitä kaikille. Tietenkin kuohahtaa ihmisissä, kun kaikki eivät noudata kehotuksia, koska koskettaa meitä jokaista se ja tuntuu älyttömän epäreilulta, että jotkut näkevät tästä kaikesta huolimatta. Ja ei, en kaipaa ohjeita, että “no nähkää tekin, eihän sitä ole vielä kielletty”. Toivoisi vaan, että kaikki ottaisi tämän nyt tosissaan.. Koin vähän oudoksi sun osallistumisen siihen “Stay home” -kampanjaan somessa, kun et sitä itse noudata. Tämä ei ollut mikään hyökkäys, vaan mun mielipide 🙂

        1. Nyt on taas ymmärretty asiat vähän miten on haluttu. Vastaan tähän asiaan vielä kerran ja olkoon se viimeinen kerta kun asiaa kommentoin. Olen jo kyllästynyt saman selittämiseen.

          Sosiaalisia suhteita on kehotettu vähentämään ja välttämään, ei lopettamaan täysin. Tässä hyvä taulukko aiheesta: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006453637.html
          Oireettomana sosiaalinen kanssakäyminen on vältettävää, ei kiellettyä. Tarkoitus ei ole myöskään laskea epidemian tartuntalukua nollaksi, vaan saada se alaspäin sieltä R0:sta mitä se on ollut ilman rajoitustoimia, laskennallisesti se oli jotakin 2,2 ja 3 välillä. THL:n mallinnuksen mukaan tavoitteeseen, joka oli hieman päälle R0=1 muistini mukaan, riittäisi se, että kaikki vähentäisivät sosiaalista kanssakäymistä 20% ja tietyssä ikähaarukassa vähennettäisiin 50%. Toki nämä ovat vain mallinnuksia, eli eivät ihan sellaisenaan tieteellistä dataa.
          Meidän normaaliin viikkoon kuuluu: työssäkäyvä vanhempi, päikyssä käyvä lapsi, muskari, temppukerho, uimakoulu, luistelukoulu ja Hoplop. Lisäksi kahvittelutreffit jossakin julkisessa tilassa, vähintään yksi ruokailu jossakin kodin ulkopuolella ja käynti kauppakeskuksessa tai ruokakaupassa koko perheenä. Jos lasket siitä sosiaalisten kanssakäymistemme normaalin määrän, niin se on satoja. Nyt olemme kaikki kotona, lapsi ei ole päikyssä ja molemmat vanhemmat olemme kotona. Emme näe perheenjäseniämme, emme käy missään muualla kuin ruokakaupassa ja sielläkin yksi aikuinen kerrallaan.

          Tilanne on erittäin uusi myös lapsille ja pitääksemme jotenkin järjellisenä tämän ajan, olemme tulleet sellaiseen ratkaisuun, jossa pidämme yhteyttä kolmena oireettomana perheenä, jotka kaikki ovat riisuneet kaiken sosiaalisen kanssakäymisen paitsi nämä tapaamiset, jotka tapahtuu jonkun kotona tai ulkoillessa. Juuri näiden määrättyjen ihmisten kesken, jotka eivät ole kosketuksissa terveydenhuollon ammattilaisiin tai oikeastaan kehenkään. Tartuntariski ei ole tässä tilanteessa sen laajempi kuin sillä, että sinä todennäköisesti edelleen käyt ruokakaupassa. Tällaista järjestelyä jopa suositeltiin yhdessä vaiheessa. Sen sijaan, että jotkut käyvät leikkimässä leikkipuistossa lähmien samoja pintoja ja toistensa päälle pärskien tai käyvät esimerkiksi täyteen ammutussa Nuuksiossa, elämme me hyvinkin eristäytynyttä elämää. Näiden kolmen perheen ringin lisäksi yksi vanhemmista käy ruokakaupassa hiljaisena aikana päivästä ja jatkan tiettyjen palvelujen ostamista yrityksiltä, kuten sen, että jatkan kampaajallani käymistä n. 1,5-2kk välein ja ripsihuollossa käymistä kerran kuussa. Minulle on tärkeää omalta osaltani osallistua myös pienyrittäjien tukemiseen tässä tilanteessa ja jos tällaiset tilanteet, joissa 1:1 tavataan hygieniajärjestelyistä huolen pitävä yrittäjä nähtäisiin potentiaalisena isona epidemian levityksenä, niin sekin kiellettäisiin.

          On erittäin tärkeää pysyä kotona ja välttää kaikki ylimääräinen turha. Leikkipuistoissa muiden kanssa leikkiminen ja kauppakeskuksissa luuhaaminen, koko perheenä kaupassa käyminen ja julkisilla paikoilla kokoontuminen. Siksi osallistuin Stay Home -kampanjaan, koska tämä viesti ei ole vielä selkeästikään mennyt monille perille. Koska tämä meidän kaltainen toiminta ei todellakaan ole se syy, miksi tämä leviää, toisin kuin väität. Vaan ne syyt on aivan muualla.

          Minä en rupea tekemään valintoja siltä pohjalta, että joku haluaa viettää tämän ajan omaehtoisesssa karanteenissa. Nostan hattua heille, jotka haluavat osallistua talkoisiin 100%:sti ja ylikin sen, mitä on käsketty. Minä osallistun riittävästi näinkin ja pidän kiinni siitä isosta merkityksestä mielenterveydelle, jonka tämä meidän pieni piiri tuo meille tässä tilanteessa.

          1. Ihan pohdin, että eikö se nosta riskin määrää jos kolmesta perheestä yksi käy kaupassa. Käytännössä kolme aikuista altistuu ja pahimmassa tapauksessa on oireeton kantaja. Vähän sellainen maku, että osallistut kampanjoihin, mutta omat tarpeet menevät kuitenkin kaiken edelle.

              1. Musta tuntuu, että sä et nyt edes halua ymmärtää. Jos KAIKKEA sosiaalista kanssakäymistä on kehoitettu välttämään, niin kyllä, juuri tämä, ettei sitä noudateta, levittää virusta ja on itsekästä. Edelleen joidenkin on käytävä kaupassa, töissäkin jopa. Ne ovat pakollisia menoja. Hallitus on painottanut lukemattomia kertoja, että nyt on tärkeää tehdä ero pakollisten ja ei-pakollisten välillä ja ottaa jälkimmäiset pois. Meillä kaikilla varmasti on normaalitilanteessa moninkertaisesti menoja ja kyllä tämä tilanne on kaikille perheille paha. Tuo taulukko onkin oikein hyvä, ja siitä on ymmärrettävissä, että ystäviä on vältettävä 🙂 Perheenjäseniä ette voi nähdä nyt, kun pääkaupunkiseutu on suljettu. Sillekin on syynsä. Ja jos jostain löydät faktaa tuolle, että riittää tosiaan 20% vähentäminen, niin laita ihmeessä jakoon. Sitten on kyllä uutisoitu kehoitukset ja ohjeistukset todella väärin. Toivottavasti jokainen ei ajattele noin, että “no kyllähän se kaupassa tarttuu, joten nähdään vaan x-määrää ihmisiä, tarttuu jos on tarttuakseen.” En jaksa tämän enempää vääntää, kun selvästi et halua tajuta tätä. Kaikkea hyvää silti sun perheelle, toivottavasti pysytte terveinä!

                1. Ei, en tosiaan halua tajuta tätä, että koet olevan oikea ihminen päättämään, miten kenenkin pitää toimia ja syyllistämään oman tulkintasi pohjalta, kun kukaan ei tee vastoin sääntöjä. Emme toimi 100% suositusten mukaisesti, mutta punnitsen itse esimerkiksi yrittäjien tilanteen tärkeyttä itselleni sen puitteissa, mikä ei ole kiellettyä. Enkä aio jankata asiasta sen enempää. Tässä pyytämäsi lähde: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006448049.html, pitää lukea aika pitkälle tuonne.

                  1. Mä esim. olen maksanut kampaajalleni vaikka olen perunut ajan. Tämäkin on mahdollista jos ihan vaan yrittäjää haluaa helpata.

                    1. En minä yleisestikään siirtele rahaa muille yrittäjille ilman vastinetta, eikä tämän ajan tarkoitus olekaan niin tehdä. Jos joutuisin perumaan ajan 24h ennen, niin toki maksaisin. Ei kenenkään tässä tarvitse alkaa lahjoituksia tekemään, mutta ei myöskään ole syytä lopettaa yksityisyrittäjien palvelujen käyttöä, kun se ei ole millään lailla kiellettyä 🙂

                    2. Ehkei myöskään kannata väittää että kävisi ripsihuollossa tukeakseen pienyrittäjää. 😄

                    3. No itse asiassa olen tehnyt mielessäni ne valinnat, joista luovun nyt ja ne, joista en halua luopua, sillä jos kaikki asiakkaat jättää käymättä yrittäjällä, mitä käy yritykselle? Käytän nyt ja niin kauan kuin mahdollista ja palveluja, jotka haluan pitää toiminnassa. Luottoyrittäjiä ripsihuollosta, leipuriin ja ompelijaan 🙂 Mä voisin liimata tekoripset nyt halutessani, varsinkin kun ollaan koko ajan kotona, enkä todellakaan tarttis ripsipidennyksiä, mutta ajattelen tätä asiaa koronan lisäksi myös yrittäjien kannalta. Mut toki sun anonyymi naureskeleva kontribuutio on kaikin puolin parempi, joten anna mä rävellän miten itse koen parhaaksi, kun mitään lakeja tai sääntöjä en riko 🙂

    2. Vertailu NYCin sairaaloihin on typerää kun katsoo heidän sairastuvuus ja kuolleisuus lukuja tällä hetkellä! Siellä virus leviää kulovalkean tavoin! Ja sektioista sen verran että leikkaussalissa on ilman tukihenkilöä jo vähimmillään 6 henkilöä pienessä tilassa. Vaikka maskeja käytetään ja aseptiikasta huolehditaan tartuntariski suuntaan ja toisen on silti olemassa.

  12. Pakko on vaan taas sanoa, että juuri näiden kirjoitusten takia luen sun blogia. Mun mielestä sä oikeesti osaat kirjottaa ja sulla vaan on järkevä suhtautuminen asioihin. Oon seurannu sua aikalailla siitä kun blogin perustit ja en vaan kyllästy koskaan 😊

  13. Erittäin hyvä kirjoitus. En ihan ymmärrä, miksi synnyttämään lähtevät äidit edes itsekään haluaisivat altistaa itsensä ja vastasyntyneen vauvansa (jolle korona saattaa olla hengenvaarallinen) yhdellekään ylimääräiselle ihmiselle? Jos ajatellaan vaikkapa vuodeosastoa, jonne synnytyksen jälkeen siirretään vain äiti ja vauva ja paikalla olisi vaikkapa 15 äitiä vauvoineen + henkilökunta, versus se että siellä on vielä 15 tukihenkilöä/isää paikalla niin miksi haluaisitte sinne ne 15 isää joista kuka tahansa saattaa olla oireeton kantaja, altistamaan vauvoja ja henkilökuntaa? Vaikka juuri sinun miehesi olisikin 100% varmasti oireeton (mikä siis sekään ei tarkoita, etteikö hän voisi tartuttaa kätilöä joka puolestaan saattaisi muissa huoneissa vieraillessaan tartuttaa vauvan) niin kyllä sinne joku idiootti aina tulisi vähän kurkku kipeänä tai pienessä yskässä koska juuri heille oli niin tärkeää saada isä heti mukaan vauvanhoitoon.

    Ihan bullshittiä jotkut puheet myös sairaaloiden omista huoneista, varmasti siellä joutuu isät liikkumaan yleisissä tiloissa jonkun verran ja kätilöt joka tapauksessa käyvät kaikissa huoneissa ja sillon sillä on pitkässä juoksussa valtava merkitys onko heillä työvuoronsa aikana kontakti äitiin vai tuplamäärä kontakteja myös jokaisessa huoneessa olevan tukihenkilön takia. Onhan tuo perseestä mutta niin on moni muukin asia tällä hetkellä ja linjauksella halutaan vain ja ainostaan turvata JOKAISEN meistä terveyttä, etulinjassa synnyttäjille elintärkeiden kätilöiden ja pienten vauvojen. En ymmärrä miten joku voi ajatella, että tukihenkilön/isän tarve osallistua vauvanhoitoo parin päivän ajan voisi mennä sen edelle. Toki pieni vähemmistö joutuu syystä tai toisesta olemaan pidempään osastolla kun pari päivää, mutta jos tämä linjaus säästää yhdenkin vauvan hengen koska osastoilla ei riehu korona, tai kätilöt ole joukkokaranteenissa ja synnyttäjät oman onnensa nojassa, niin eiköhän se ollut kannattava linjaus.

  14. Tuntuu, että monella on vaikeuksia samaistua toisen asemaan. Kaikilla omat ongelmat tietenkin ne tärkeimmät. Poikkeustilanteessa tehdyt rajoitukset ovat monet sellaisia, jotka vaikuttavat kyllä kaikkiin, mutta valitettavasti moni jatkaa silti elämäänsä niinkuin ennenkin piittaamatta rajoituksista/ohjeista. Moni rajoituksen aiheuttama harmi on kuitenkin korvattavissa, esim. häät voidaan siirtää, mökille voi mennä myöhemmin, hautajaiset voidaan kyllä järjestää ja saattohoitopotilaan luokse lähimmäisen on mahdollista päästä. Synnytystä ei valitettavasti kyllä voi siirtää hamaan tulevaisuuteen, eikä isän ensihetkiä vastasyntyneen kanssa. Sektiosynnytyksessä ei isä saa olla mukana, joten myös syntymä jää kokematta, vastasyntynyt jää ilman ihokontaktia jne. Jopa WHO on linjannut oikeudesta tukihenkilöön, myös Suomen Kätilöliitto on ottanut asian puolesta kantaa, he eivät halua asettaa synnyttäjiä eriarvoiseen asemaan eivätkä ottaa takapakkia perhekeskeisyydessä. Tietenkin on äitejä, jotka eivät ole kiinnostuneita isän läsnäolosta ja isiä, jotka eivät koe tärkeäksi muutenkaan lapsen hoitoon osallistumista. Heille tämä on yhdentekevää. Moni on kuitenkin valmiita tekemään paljon uhrauksia jo aiempien rajoituksien pohjalta, mutta nämä uusimmat rajoitukset ovat monin osin kyseenalaisia.

    New Yorkin osavaltiossa jouduttiin perumaan rajoituksia, joita oli asetettu synnytysosastoille, joten kaikkea ei tarvitse niellä ja asiantuntijatkin voivat tehdä vääriä päätöksiä. Siksi on hyvä pitää ääntä!

  15. Kiitos tästä kommentistasi, tämä oli tärkeä puheenvuoro käytävään keskusteluun.

    Hiljattain synnyttäneenä arvostan suuresti sitä, että äitien, vauvojen ja hoitohenkilökunnan terveys otetaan vakavasti ja kaikki ylimääräiset riskit pyritään minimoimaan. Terveyden tulee olla ykkösprioriteetti. On arvokasta, että tukihenkilöt saavat yhä tulla synnytyksiin mukaa (pl. sektiot), en pidä sitäkään itsestäänselvyytenä.

    Synnyttänyt nainen on usein niin fyysisesti ja henkisesti hauraassa tilassa ja ymmärrän hyvin tukihenkilön tarpeen osastolla. Minullekin oman puolison merkitys oli korvaamaton (olimme perhehuoneessa). En pystynyt synnytyksen jälkeen 24 tuntiin kävelemään ja mies käytännössä vastasi tuolloin vauvan hoidosta, vaihtoi vaipat, nosti rinnalle jne. Ilman puolison läsnäoloa olisin joutunut pieniinkin asioihin hälyyttämään hoitajan apuun, mutta äitejä ja vauvoja vartenhan he ovat olemassa.

    Tämä aika on poikkeuksellinen monelle. Esimerkiksi omilla isovanhemmillani on sellainen tilanne ettei mummoni pääse kuukausiin katsomaan hoivakodissa asuvaa vaariani vierailukiellon vuoksi. Tämä kielto tuli voimaan jo kolmisen viikkoa sitten ja pysynee voimassa niin kauan kun korona jyllää, eli pitkälle kesään. Sydäntäni särkee heidän ja kaikkien muiden läheisistään erotettujen puolesta. Moni läheistään tarvitseva joutuu nyt selviämään ilman ja se on surullista. Vaihtoehtoja ei vaan oikein taida olla. On hyvä muistaa, että oireetonkin voi tartuttaa ja aiheuttaa hoivakodissa tai sairaalan osastolla vakavaa jälkeä.

    HUS avaa hyvin perusteita tällä sivustolla: https://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/Usein-kysyttyj%C3%A4-kysymyksi%C3%A4-HUSin-synnytyssairaaloiden-tukihenkil%C3%B6iden-l%C3%A4sn%C3%A4olo-oikeuden-rajaamisesta.aspx?fbclid=IwAR0yK586oyaXHftcO-70Obi_9kran5HmDv3pw61j5p4caqNW32saay0hC9I Huomioni kiinnittyi myös tähän kohtaan: “Sallivampien rajoitusten aikana kaikki synnytyssairaaloissa olleet tukihenkilöt eivät valitettavasti noudattaneet hoitohenkilöstön ohjeita huoneessa pysymisestä ja liikkumisen rajoittamisesta tarvittavalla tavalla. Tämä arvioitiin erittäin vakavaksi riskiksi tartuntojen leviämisessä.”

  16. Lyhyesti sanottuna: erinomainen kirjoitus! Voimia ihan kaikille poikkeusolojen keskelle! <3 Terveisin kätilö.

  17. Kiitos tästä erittäin hyvästä tekstistä! Kunpa osaisimme nyt olla epäitsekkäitä. Niin siinä käy että monesti se oma ongelma näyttäytyy kaikista tärkeinpänä. Nyt kuitenkin puhutaan elämästä ja kuolemasta ja niiden edessä on varmasti jokaisen luovuttava jostakin. Moni asia on ahdistava, ikävä, pelottava mutta ei kuitenkaan tappava. Jos ei mikään muu jaksa motivoida niin ajatellaan vaikka niitä pieniä vastasyntyneitä, varmasti jokainen äiti tekisi mitä vaan jotta oma rakas pysyy turvassa ja hänelle riittää hoitavia käsiä.

  18. Vihervasemmistohallitus on kuitenkin perunut niitä järjettömiä, tuhoisia “säästöjä”mm.koulutus, terveydenhuolto, THL! jne.joilla häikäilemätön oikeisto sipiläsetähallitus ehti tätä maata kurjistamaan. Puhumattakaan kuinka samaan aikaan avokätisesti jaeltiin jättimäisiä yritys- ja maataloustukia, hyväksyttiin härski veronvälttely. 😤Tänään samat tahot joiden mielestä verot ovat belsebuubista, kiljuvat yli sairaanhoidonkin verorahaa yrityksille. Että todellakin koen upeiden nuorten naisten tehneen merkittävää työtä tässä ainutlaatuisen kauheassa tilanteessa, jota liippaavassakaan kriisissä ei yksikään vanha ikuisuuspolitiikko ole ollut. Hyvin epämiehekkäästi inisevät nyt kritiikkiä laidalta, ja kosiskellen halpamaisia poliittisia irtopisteitä. Luultavasti äänestäjät onneksi muistaa.❤
    Mutta kaikki rajoitustoimet, koski ne synnyttäjiä tai ketä tahansa, on tehty ainoastaan ihmisten paras mielessä, yhden ja sitä kautta kaikken.
    Pysytään terveinä, äskeisten uutisten mukaan parhaimmassa tapauksessa rokote voi tulla jo kuukausissa!🙏🙂

  19. Oon samaa mieltä. En ole psykologian asiantuntija, mutta oman perheen kohdalla tuntuu jotenkin oudolta nämä vetoomukset kuinka tämä POIKKEUSTILASSA tehty päätös jotenkin pilaisi lapsen ja isän suhteen, etenkin kun ottaa huomioon että yleensä sairaalassa ollaan synnytyksen jälkeen 2-3päivää. En jotenkin itse usko, että pari päivää aiheuttaa peruuttamattomia ongelmia lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen ellei perheessä ole jo etukäteen jotain ”ongelmia” asioiden suhteen. Mutta kuten sanottu, en ole asiantuntija ja varmasti joillekin voi vaikuttaa. Eri asia on toki keskosena syntyneet, jotka saattavat joutua olemaan kuukauden tai jopa pidempään keskolassa.

  20. Aamen. Kuulostaa todella et tässä ei nähdä nyt metsää puilta. Eiköhän tässä poikkeustilassa ole priorisoitu hengissä selviäminen ykköseksi, vaikka se nyt pahaa mieltä tuntuu aiheuttavankin. Ahdistuksesta voi selvitä, kuolleista ei kukaan herää.

Leave a Reply