Mental Health Monday

(Mikään ei saa mun päätä niin sekaisin kuin sotkuinen pöytä, en pysty yhtään keskittyä, ellen ensin siivoa pöytää. Tällainen ympäristö ajaa mut hulluks. Ja toi kalenterin asento.)

Ei, en oo aloittamassa uutta postaussarjaa maanantaille, mut vaikka mielipiteitä ois vaikka ja mistä nyt mielessä, niin en jaksa jäsennellä niitä ja oon päättänyt ottaa tämän illan itselleni ja ihan muiden asioiden jäsentelylle, eli kodin järjestämiselle.

Tiedättekö kun vähän kaikilla on omia sellaisia terapeuttisia rentoutumiskeinoja? Joku kuuntelee musiikkia ja makaa X:nä sängyssä, toinen pitää spa-illan himassa ja joku käy lenkillä. Mulla vähän vaihtelee se, miten mä hoidan omaa mielenterveyttä arjessa. Joskus täytyy nukkua ja maksella univelkoja, joskus haluan väritellä ja sulkeutua tältä maailmalta omiin ajatuksiin ja joskus taas haluan lähteä liikkumaan. Nyt kun nää päivät on tosi epäsäännöllisiä, mennään pikkulasten ehdoilla ja imetyksen sanelemana ja yöt on hajanaisia ja vähän kaikki vähän levällään, niin tuntuu, että oma pää on kuin tuhannen loppuun asti saattamattoman ajatuksen kaatopaikka. Huomaan, että pikkulapsiarjen raskain osa mulle on tietynlainen keskittymiskyvyn mahdottomuus. Koko ajan tapahtuu, ikiliikkujat ei pysy paikallaan, pieni papupata höpöttää koko ajan ja joku muu määrää mun aikataulut. Kun saan jostain tärkeestä ajatuksesta kiinni, kysyy pieni ääni vierestä “miksi taivas on harmaa?”saman asian neljä kertaa toistaen ja mulla levii kaikki keskittyminen täysin. Vaikka meillä opetetaan odottamista ja sitä, ettei saa keskeyttää, niin sen osaamisen vaatiminen 2-vuotiaalta nyt ois vaan utopistista.

(Mun mielestä huoneiden uudelleenjärjestäminen on yks terapeuttisimpia asioita kotona. Mies ei oo samaa mieltä :D) 

Kun tähän rinnalle tuo vielä kotoa töiden tekemisen, niin onhan tää aikamoista välillä. Se, mikä mua kuitenkin stressaa eniten, on kotona oleva kaaos. Kun ei vaan riitä aika ja kädet pitää kotia koko ajan siistinä ja tavaroita paikallaan, niin täällä on usein kuin pommin jäljiltä. Se ei koskaan estä mua kutsumasta meille vieraita enkä koe tarpeelliseksi pitää yllä mitään siisteyskulisseja, vaan tunnustan omat rajani ja resurssien vähäisyyden aina ajoittain, kun koko ajan on jotain ja tollaisen sairastelurupeaman jälkeen kestää päästä taas normaaliin kiinni. Meillä ei oo koskaan varsinaisesti likaista, mutta meillä on usein sotkuista. Tavarat hujan hajan ja esimerkiksi kuraeteisen kaapit ihan sekaisin ja lastenhuoneissa kasoja pestyä pyykkiä ynnä muuta. Yleensä meillä tehdään kunnon siivous vähintään kerran viikkoon, mutta aina välillä siitä joustetaan ja jos on vaikka siivouspäivänä kiva sää, niin saatetaan olla pitkään pihalla ja ottaa sen koko perheen menon tai muun siitä siivousajasta sitten. Mulle kodin siivottomuus on rankkaa sen takia, etten osaa keskittyä epäsiistissä ympäristössä. Haluan aina ensin siivota ja siistiä kodin ja sitten voin istua alas ja saada kiinni työkokonaisuudesta tai vaikka koko vuoden taloussuunnitelmasta. Aina se ei ole mahdollista, mutta huomaan ajatusten seikkailevan pyykkien ja siivoamisen parissa tavan tuostakin. Ja kun on pitkäaikaisia projekteja tekemättä (kuraeteisen varastovaatekaappien siivoaminen, vauvan vaatteiden läpikäyminen oikean koon etsimiseksi ja omien vaatevarastojen läpikäyminen) keskittyminen muuhun on hirveän hankalaa. Lasten kanssa vaan tuntuu siltä, että siivoaminen heidän hereilläollessa on ihan turhaa eikä edes siihen saa keskityttyä tarpeeksi kun ympärillä häselletään.

Oon joskus ennen Myttysen syntymää ottanut sellaisia “megasiivous”-päiviä, kun oon siivonnut just niin pitkään ku oon jaksanut. Oon siivonnut kerran aamuviiteen ja sitten mennyt nukkumaan ja nukkunut puoleenpäivään asti miehen hoitaessa Danten. Tänään päätin, että vaikka menisi kuinka pitkälle aamuyöhön, niin otan aikaa sille, että selvitän kotimme kaaoksen ja samalla toivottavasti pääni rauhattomuuden. Onpahan yksi asia vähemmän, joka pyörii mielessäni ja koti kiiltää. Mun mies pitää ihan kummallisena mun tapaa valvoa tuntitolkulla siivotakseni ja että se vieläpä rentouttaa mua. No, kaikilla omat tapansa. Viime viikolla mies lähti kerran molempien lasten kanssa ulkoilemaan, että saisin pari tuntia keskeytyksetöntä aikaa tehdä töitä. Arvatkaa mitä mä tein? Revin mun toimiston ihan uuteen kuntoon, siirtelin huonekaluja ja järjestelin kaapit uusiksi. Samalla tuli tehtyä sellainen syväsiivous, mitä ei oo tehnyt yli kahteen vuoteen(!!). Löysin mm. meidän hääkoristeiden jotain pahveja ja ties mitä kaikkea työhuoneeni kätköistä. 1,5 pussillista roskia tuli samalla metsästettyä kaappien uumenista. Vihasin itteäni ku tajusin, etten oo oikeesti syväsiivonnut täällä yli kahteen vuoteen, eli muuton jälkeen, mut samalla tää oli äärimmäisen terapeuttista. Ja miten voikin tuntua niin valtavan suurelta muutos huoneessa, kun vähän siirtelee huonekaluja? En tiedä, musta siivoaminen on terapeuttista. Olis ollut paljon järkevämpääkin siivottavaa, mutta ai että tuntui oikeesti niiiiiin puhdistavalta saada joku osa kotia oikeesti syväsiivottua. Kyllä, käytän tosi paljon termiä “syväsiivous”. Enkä ees tiedä onko se sana.

(Se hetki, kun vihasin itteäni hyvin paljon. Häistä kolme vuotta, nää löytyi jostain lipaston laatikosta. Huomaa kuvassa tärkein avustaja eli itkuhälytin :D) 

Mä oon ylipäätään miettiny, mitä mä tarviin tällä hetkellä elämässäni, jotta koen saavani sellaista tietynlaista mielenterveyden hyvinvointia saavutettua. Yksi vahvimpia on ehdottomasti siivous ja siisteys kotona. Tuntuu, että meidän kodin tilanne peilautuu aina mun omassa päässä. Haluan siivota ja siistiä, siivota pois kaikki sellainen materia, mitä emme käytä, vähentää tavaroita ja saada kodin arki jotenkin toimivaksi paikoitellen. Lisäks oon miettinyt, mitä asioita voisin ulkoistaa. Jotenkin esimerkiksi siivoojan palkkaminen on mulle tosi vierasta. Tavallaan olis ihanaa, ku joku tulis pesee pinnat ja siivoomaan. Mut en mä osaa olla niin, että joku siivoo mun kamoja, kun tiedän ihan tasan tarkkaan et ei kukaan osaa laittaa niitä niin ku mä haluan. Oon semihullu, mä siis huomaan heti vaikka jos mun kosmetiikkakaapissa on koskettu johonki. Mulla on tietty tapa järjestää asiat ja nään heti, jos ne on epätasaisesti. Huomaan esim. jos mies siirtää jotain mun työpöydällä (siis vaikka kahvikuppia). Mulla ei oo valokuvamuistia (valitettavasti) mut jotenkin tosi tarkka tollanen havainnointi ja mulle on tärkeetä samankokoiset välit vaikka purkkien välillä ja se, että etiketit on suoraan eteenpäin yms. Mä joskus palkkasin meille siivoojan siivoo meidän märkätilat ja keittiön. Peruutin sen kai yhen kerran jälkeen kun en mä osannu sitoutua siihen. Musta mun piti siivota ennen ku siivooja tuli 😀

Hyvä esimerkki on tän postauksen eka kuva. Kalenteri ei oo suorassa linjassa kuvan mukaisesti ja se häiritsee mua. Todellisuudessa se makaa tossa pöydällä epäsuorassa linjassa pöydän reunaan nähden ja se häiritsee mua. Pakko tasoittaa se. Jep. Welcome to my mind.

(Hän haluaa auttaa kaikessa mukana ja tekee kaiken saman kuin isikin. Paljon jotenkin innostuneemmin 😀 Etsi kuvasta toinen pieni assari.)

Mut yks asia mihin meillä menee paljon aikaa on kaupassakäynti ja ruokasuunnittelu ja ruoanlaitto. Tuntuu, ettei jotenki osata valmistella ruokaa. Ja mikä estäis vaikka kahden lasagnevuoan tekemisen kerralla ja toisen pakastamisen, jotta se olis valmis uuniin seuraavalla kerralla? Tähän oon nyt miettiny sellaista, että tehdään ensi viikosta lähtien sellainen ruoka-kalenteri, missä on suunniteltu aina seuraavan viikon ruoat. Tähän liittyvänä oon nyt päättänyt antaa ruoan kotiintoimitukselle mahdollisuuden. Meidän lähiruokakauppa on tosi hyvä ja ostetaan sieltä 90 % meidän ruoista. Mut sit on juttuja, mitä sieltä ei saa ja käydään sen vuoks melko usein Cittarissa. 20 min Cittariin, siellä pyörimistä ja 20 min takas. Hirvee produktio vaan ruokakaupan takia. Ja jotenki siinä menee aina tosi paljon aikaa. Nyt ajattelin kokeilla millaista olisi, jos tekisi verkkokauppaan pohjan ruokakaupan tilaukselle ja sitä modais aina kerran viikossa ja tilais siihen joko noudon kun on menossa muutenkin harrastusten puolesta ohi tai sitten ihan kotiinkuljetuksen. Se vois vapauttaa yllättävän paljon turhaa aikaa itelle.

Nyt kun mies on vanhempainvapaalla ja mä palailen siihen, että teen enemmän töitä, niin oon miettinyt myös tiettyä rytmitystä elämään. Loin meille VIHDOIN just kalenterin, missä on lasten harrastukset, päikkypäivät ja muut ja siihen sitten merkkaillaan kaikki meidän menot. Haluaisin myös alkaa noudattamaan meidän vanhempien “vapaailtoja”, alkuun vaikka niin, että molemmilla on yksi ilta viikossa, jolloin on vapaa tekemään vaikka 4-5h ihan mitä ikinä haluaa. Sen voi käyttää kotona tai sitten voi lähteä tuntematta omantunnon tuskia. Jotenkin sitä harvoin tulee otettua omaa aikaa tuntematta siitä syyllisyyttä.

(Mun päivien vahvin rytmittäjä tällä hetkellä. Ehtii toisaalta hyvin ajatella niitä tuhatta asiaa, mitä mielessä pyörii)

Mä oon tosi sellainen kalentereiden ja järjestyksen ihminen. Tykkään tehdä listoja, suunnitella ja organisoida. Luulen, että se johtuu siitä, että paletilla on aika paljon kaikkea ja haluan saada pidettyä jotenkin langat käsissä ja ajatukset ruodussa ja asioiden näkeminen kalenterissa tai suunnitelmana helpottaa elämää huomattavasti. Kaikki organisoiminen ja siistiminen tuntuu musta jotenkin siltä, että se lisää elämänhallintaa ja sitä kautta turvallisuuden ja rauhallisuuden tunnetta. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Suunnitelmallisuus säästää aikaa, rahaa ja voimavaroja ja tällä hetkellä ajoittain tuntuu, että meidän spontaani ad hoc-elämäntapa luo paineita ja stressiä, aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja ennen kaikkea luo hallitsemattoman kaaoksen tunnetta. Ei sovi tällaiselle ihmismielelle yhtään. Kun vauva sanelee paljon aikatauluja ja päiviä, niin kaiken muun pitää tuntua hallitulta.

Millaisia elämänhallintakeinoja teillä on? Jakakaa teidän vinkit ja ideat, tulee varmasti itseni lisäksi muillekin tarpeen! 

Kysymys! Mä oon nyt käyttänyt aika paljon puhelimella napsastuja pikaisia kuvia. Onko teidän mielestä tällainen väliaikainen heikompi esteettisyys blogissa ihan kamalaa, vai kehtaako tätä edelleen lukea näin? Nyt kun mulla on taas aikaa tehdä töitä ja panostaa blogiin enemmän, lupaan kaivella kameraa hieman järjestelmällisemmin ja useammin esille 🙂 

23 thoughts on “Mental Health Monday

  1. Harvoin jaksan kommentoida, mut mä tykkään näistä kuvista ihan yhtä paljon kuin muistakin – jopa enemmänkin. Meidän arjen hallinta on ihan surkea, joten seurailen… 😂 Ja meitähän on ihan tasan pariskunta ja koira, toki toinen on yrittäjä. Mutta silti tuntuu välillä että ei vaan kädet riitä kaikkeen.

  2. Musta tää on kans kiva kun on nopeesti räpsittyjä kuvia, kiinnostaa ne harkitutkin mut musta tää on hyvä yhdistelmä et on kumpaakin. Vähän kuin elämässä muutenkin, joskus ehtii panostaa enemmän joskus ei! Muakin kiinnostaa elämän organisointivinkit, ihan sama fiilis vauva-arjessa. Jatkuvat keskeytykset murentaa mun ajatukset pikku hiljaa. Tekis hyvää et ois kaikki järjestyksessä ja et sais välillä aikaa järjestää sekä kotia että ajatuksia. Ahh sitä mä kaipaan!

  3. Kehtaa, ehdottomasti! Nää kännykkäräpsyt myös nostaa ne paremmat kuvat uuteen arvoon kun ovat harvinaisempaa herkkua 🙂

  4. Siiiis niin täydellisestä aiheesta postaus että! Sit vaan jakoon toimivimmat vinkit, ja esim sovellukset perheen ruoka/harrastus/menopaletin pyörittämiseen 🤩 ah kun sais edes tällästä tekstiä varten joskus omat aivot kasaan.
    Ja kuvat toimii!

  5. Meillä on kaksi alle 3-v lasta ja meillä arjen hallintaa on helpottanut minimalismi. Okei, siinä on huonojakin puolia, esim. jonkun mielestä kolkohko koti mistä ymmärrän, että kaikki ei siitä yhtään pidä – itsekin ihailen sisustettuja koteja. Mutta voi kuinka se on tässä vaiheessa helpottanut käytännön elämää! Kerran viikossa pyykkiä, aina siistiä, selkeä mieli, ei stressiä, kaapit siistejä (toki suurelta osin tyhjiä) jne. siivoaminen kestää about vartin. Elämän tietty yksinkertaistaminen ja priorisointi… Mihin kolmeen – viiteen asiaan haluan elämässäni nyt panostaa? Toki sitten kaikelle mieluisalle kannattaakin järjestää aikaa, jos siis tykkää just harrastaa, mennä ja tehdä! 🙂

  6. Tuo ruokaostosten kotiinkuljetus on kyllä aivan loistava palvelu! Meillä on 2 hlön talous, jossa teemme kaikki ruoat itse (myös eväät töihin). Kaupassakäyntejä on pahimmillaan tullut tehtyä lähes päivittäin. Kun suunnittelee etukäteen ja tilaa viikon ruoka- ja taloustavarasatsin kerralla, on ihana töistä tullessa ryhtyä vaan suoraan kokkaamaan. Kotiinkuljetus on myös ollut äärettömän hyvä apu esim. joulun aikaan ja silloin kun ollaan oltu sairaana. Suosittelen!

  7. Olisi kiva nähdä niitä ruokalistoja, jospa saisi itsekin ideoita! Kiva teksti ja hauskat kuvat. Ei aina tarvitse olla niin sliipattua. 🙂

  8. Unohtui kommentoida vielä, että toinen hyvä kotiinkuljetuspalvelu on Yliopiston Apteekin kotiinkuljetus! Verkkokaupan tuotteet ja lääkkeet voi tilata suoraan kotiin. Tätäkin hyödynnän usein.

  9. Nämä arkisemmat puhelimella otetut kuvat on ihania!
    Mutta voin lämmöllä suositella Citymarketin kotiinkuljetusta. Oikeasti, paras keksintö ikinä. Säästetään siinä tosi paljon aikaa, vaivaa ja jopa rahaa, kun heräteostokset jää tekemättä. Kauppalistan ja tilauksen tekeminen kotona on niin helppoa, kun voi aina tarkistaa oliko niitä jauhoja/maitoa/mitä vaan, eikä tule ostettua toista pakettia turhaan kaappiin seisomaan. Meillä tämä myös vähentänyt ruokahävikkiä.

  10. Olisi kiva jos jakaisit teidän ruokakalenteria, voisi saada itselle ideoita siitä samalla :). Meidän esikoinen syntyi 21.12 ja jouduimme olemaan reilun viikon pojan kanssa sairaalassa,miehellä oli iso opettelu kaikissa talouden asioissa joita ennen olen minä hoitanut. Mutta se teki meille toisaalta tosi hyvää. Hän nyt oma-aloitteisesti tekee paljon enemmän kotitöitä mistä olen todella onnellinen ja ihanasti osallistuu vauvan hoitoon paljon ❤. Itse en myös voi keskittyä jos kotona on kaaos ja kyllähän täällä vauvan ja koiranpennun kanssa on. Pakko opetella kaaosta sietämään ja yrittää hoitaa tärkeimmät asiat alta pois silloin kun on hetki aikaa.

  11. Suosittelen ehdottomasti kauppakassi palvelua, helpottaa niin paljon arkea. Ensimmäisillä kerroilla voi tuntua työläältä hakea kaikkia tuotteita tilaukseen, mutta seuraavalla kerralla ovat jo ns valmiina siellä niin tilaus käy nopeasti. Ja ei tarvitse miehen kanssa aikatauluttaa missä välissä ehtii kauppaan ja kuka hoitaa lapsia jne vaan voi käyttää senkin ajan johonkin mukavampaan yhdessä oloon.
    Meillä käy siivooja niin, että siivoan itse tavarat, vaatteet, lelut yms oikeille paikoilleen ja siivooja siivoaa sitten lattiat, tasot, peilit jne.
    Arkiset kuvat hyviä, saa olla jatkossakin!

  12. Hei, kerroit että olisi kiva tehdä jotain ruokaa niin paljon, että jäisi vaikka pakastimeen toiseksi kerraksi.
    Siispä kerron, miten olen toiminut jo monta vuotta. Kaupassa käydään kerran viikossa, ehkä pieni täydennys jos jokin elintärkeä loppuu tai uupuu. Suunnitellaan kolme ruokalajia ja tarvikkeet siihen, ennenkö sinne kauppaan mennään. Tehdään niin isoja annoksia, että voidaan syödä kaksi kertaa samaa ruokaa, ei tosin välttämättä peräkkäisinä päivinä. Keitot, pata-ja laatikkoruuat ovat hyviä, kaikki on samassa paketissa. Systeemi tarkoittaa, että ruokaa ei tarvitse tehdä kuin n. joka toinen päivä. Välillä on sitten “kokoontumisajot”jolloin syödään erilaisia loppuja. Hyvin on toiminut.
    Siivoamiseen minulla ei ole vinkkejä, koska olen aina inhonnut sitä. Mies imuroi, minä pyyhin pölyt, ja wc sekä pesutilat nyt kaipaavat päivittäistä puhdistusta. Järjestely on kyllä kivaa ja pidän myös “syväsiivouksesta” eli raivaan kaappeja innolla. Heitän pois kaikenlaista, kunhan miehen silmä välttää, hän säästäisi kaiken, narunpätkistä alkaen. Kohtuullinen tasapaino korvien välissä säilynyt edellämainituilla konsteilla. Ja listoja rakastan yli kaiken, jokaisesta mahdollisesta asiasta.

  13. Siis tää ois voinu olla sanasta sanaan mun omaa tekstiä! Jotenki tää vuosi sun blogissa on alkanut ihanasti. Tykkään lukea näitä arkisia kuulumisia ja saada tän netinkin välityksellä sitä vertaistukea. Ja puhelinkuvat on oikein jees!

  14. Harjaantumattomampi silmä ei näe mitään vikaa nykyisten kännyköiden kuvissa 🙂 Joten pistä vaan, arjen ja aitouden takiahan sun juttuja luetaan! Vaikka toki todella visuaalisesti kaunista sisältöä teetkin, varsinkin kampanjoiden kanssa.

  15. Taianomaisia vinkkejä ei löydy täälläkään mutta samoja ajatuksia samankaltaisista elämäntilanteessa kyllä käynyt läpi. Itsestä on tuntunut hyvältä sellainen olotila ja ajatus että jokainen päivä ja hetki on itsessään erityinen, joten joka päivä haluaa myös miettiä mihin käyttää aikansa ja mitä antaa itsestään muille. Tämä on vapauttanut siitä pakon tunteesta joka täyttää pään to do listoista ja jatkuvasta ajatusten raksuttamisesta sen suhteen mitä täytyisi olla tekemässä. Oikeasti arki onkin vaan nauttimista lähimmäisistä ja niistä ihanista, epätäydellisistä hetkistä <3 Tämä vapauttaminen on auttanut laittamaan asioita tärkeys järjestykseen, jotta elämästä voi nauttia lapsen innolla päivittäin ja olla miettimättä sotkuisia vaatekaappeja. Toisaalta se on vapauttanut myös toimimaan fiiliksen mukaan ja saamaan näin energiaa ja iloa arjen puurtamiseen, koska ei ole pakko vaan haluaa tehdä.

    Itse en ehkä tässä vaiheessa lähtisi toteuttamaan arkea joustamattomien omien toimintamallien avulla, koska usein tämä kontrolli ei säilykään pienten lasten arjessa. On pakko joustaa tai muuten vähintäänkin on ite aika poikki, kun haluaa pitää kiinni ennalta suunnittelusta. Perus struktuurit ja keinot kyllä löytyy varmasti ja osataan toteuttaa ne ilman pakkoa, kokeilemalla ja elämällä ja oppimalla<3 Käytännön vinkkejä tuli nopeasti mieleen omasta arjesta ruokien suhteen, että tykkään täydentää pakasteita ja kuivakaappeja. Jos harvemmin ehtii käymään ajan ja ajatuksen kanssa kaupassa niin ostan usein ekaksi lähipäiville ruokia, joita olen ehkä suunnitellut ja jääkaappiin kaikkea tuoretta. Samalla täydennän niille päiville kun kauppa reissu venyy eikä ole aikaa miettiä mitä syödään, pakaste ruokia ja kuivakaapista tehtäviä ruokia. Esim linssejä, soijaa, papuja, pakaste kasviksia, pakaste keittoja, valmis pakaste ruokia hyödyntäen. Toinen kätevä apu on ladattava varsi imuri. Kannattaa siivoilla vähän pieniä hetkiä kerrallaan, isoihin ei niin usein ole aikaa. Lelu katastrofiin kaipaisin vinkkejä! 😏

  16. Mulla on kans tuo, että ajatus kulkee ja pystyy keskittymään vasta sitten kun on siistiä ympärillä! Ja siisti koti todellakin tuo sen tunteen, että elämä on jotenkin hallinnassa paremmin. Sama juttu vaikkapa kaupassa käynnin suhteen. Mulle on tärkeää suunnitella koska käydään kaupassa, kuka käy vai käydäänkö yhdessä ja mitä sieltä ostetaan. Muuten tuntuu että en oo yhtään kontrollissa elämästä:D mun mies on taas aivan erilainen, se elää niin “tuuliajolla” että kuolisin jos yrittäisin samaa. Se ei todellakaan mieti etukäteen tollasia juttuja, vaan kaupassa käydään sillon kun on pakko ja siivotaan sillon ku siltä tuntuu :D. Meillä jos mies siivoaa niin mä kuljen perässä laittamassa kaikki pienetkin tavarat takas omille paikoilleen, en häneltä vaadikaan samanlaista pikkutarkkuutta.. ja esim. Keittiötä en voi jättää sotkuiseksi illalla, vaan se on siivottava ennen nukkumaanmenoa vaikka kuinka väsyttäis. INHOAN herätä aamulla ja mennä keittiöön jos siellä on yksikin edellisen päivän astia laittamatta koneeseen, koska se vaikuttaa välittömästi niihin aamun ekoihin fiiliksiin. Eli vaikka siivous itsessään ei mua siinä sen hetkellä rentouta, niin kyllä se siinä mielessä on terapeuttista kun sen jälkeen voi oikeasti vasta rentoutua, keskittyä ja hengittää vapaasti.

  17. Päinvastoin. On tosi kivaa miten paljon enemmän olet tavallaan antanut itsestäsi kun kuvat eivät ole olleet aina niin huoliteltuja. Mielestäni blogissasi on hyvässä suhteessa kaikkea!

  18. Aaa, “syväsiivoaminen” ja järjestely on ihanaa! Kunhan sen saa tosiaan tehdä rauhassa. 😀 Korventaa jo jos mies tulee viereen hölöttämään niitä näitä kun yritän lajitella romppeita paikoilleen. 😀

    Rakastan myös listoja ja Excel-taulukoita! Suunnittelen menotkin tarkkaan, ja luon muistilistoja niin puhelimeen kuin paperillekin. Jotenkin etukäteen suunnittelemalla samalla valmistautuu itse asiaan, ja jotenkin niiden suunnitelmien muuttuminenkin on helpompi hanskata.

    Meillä on “ruokakalenteri” käytössä. Olen suunnitellut siihen valmiiksi aamupalat, välipalat ja iltapalat, joten ne tietyt jutut ostoslistalla ovat aina vakio. Lounaat ja päivälliset suunnitellaan loppuviikosta, ja haen ostokset yhdellä kertaa listan kanssa. Listaa laatiessa tarkistan samalla pakkasen ja kuiva-ainekaapin, ja täydennän samalla niiden sisällön. Aiemmin mentiin enemmän miehen tyylillä, että katsellaan mitä kaupasta löytyy ja kyllä tällä meikäläisen listasuunittelulla säästyy sekä rahaa että aikaa, minkä lisäksi ruokahävikkiä syntyy paljon vähemmän kun listalla oleville ostoksille on selkeä käyttötarkoitus ja tarve eikä tule osteltua niin paljon “huvikseen”. Toki listakin on tarvittaessa muokattavissa, ja viikonlopuksi tulee osteltua esim. juustoja listan ulkopuolelta.

    Siivous”päivä” on lauantaiaamuna. Sitten se on saatu pois alta ja voi nauttia viikonlopusta. 😀 Jos en siivoa lauantaiaamuna, huomaan etten saa sitä kunnolla tehtyä koko viikonloppuna.

Leave a Reply