And then we met

Meillä on Myttysen nimijuhlat tässä kuussa ja oon laittanut hänen huoneensa vihdoin valmiiksi ja samalla vähän valmistautunut näihin tuleviin juhliinkin. Myttysen huone maalattiin Danten toiveiden mukaisesti jo raskausaikana, mutta sieltä uupui vielä taulut. Danten huoneessa on aina ollut sekä kuvia että eläintauluja, ja lisäksi pari ihanaa Desenion julistetta teksteillä Be Brave ja Of all the things my hands have held, the best by far is you siellä valokuvien joukossa. Myttysen huoneeseen kaipasin ehdottomasti myös eläinkuvia ja jotain kivaa ja merkityksellistä.

Iskin silmäni ensin söpöihin eläinjulisteisiin ja sitten Persoonallisiin printteihin. Ne olikin sellaisia julisteita, joihin sai itse valita tekstin tai sen osan. Pyörittelin niitä montaa erilaista, sillä siellä oli aian ihania ajatuksia! Päädyinkin sitten tilaamaan molemmille pojille samanlaisen tauluparin huoneisiinsa. Toisesta taulusta löytyy syntymäpäivä, koordinaatit (näitä ei tarvii tietää, vaan julistetta tehdessä Desenion sivulla riittää, kun laittaa osoitteen) ja koko nimi (ei kannata zoomailla, oon piilottanu Myttysen nimen vielä 🙂. Toista vuorostaan muokkasin omannäköiseksi vielä rajummin ja alkuperäisen ihanan “And then we met” tekstin lisäksi tuli yksi suosikki-lainauksistani:

It was love at first sight, at last sight, at ever and ever sight.

Nää oli musta liikuttavan ihanat yhdessä. Meidän rakkaus alkoi varmasti jo aiemmin tähän pieneen ihmiseen, mutta tässä paikassa tuona päivänä me oikeasti tapasimme. And then we met. Ihanat.

Mä oisin voinu tilata vaikka mitä kaikkia printtejä tuolta, ja varsinkin juhliin somistukseksi tuolta löytyisi aivan ihania juttuja, kun muokkaisi omiin tarpeisiin sopivaksi 🙂 Näitä on tosi monta erilaista, ja esim. tuolla on tosi kivoja kirjain-julisteita, mihin saa muokattua oman lapsen nimen. Kantsii tsekata, nää löytyy kategoriasta Julisteet -> Tee oma juliste 🙂 Nuo mun valitsemat on And then we met -juliste ja The date personal -juliste. Myös kehykset on Deseniolta.

Mä tykkäsin jotenkin näiden tosi minimalistisesta linjasta, mustavalkoisuudesta ja simppeleistä teksteistä. Ajatus oli mun mielestä myös aika ihana, kun tuohon voi sitten laittaa jonku mustavalkoisen vauvakuvan myös kolmanneksi.

Nyt kun taulut on seinällä, Myttysen huone on valmis. Sinne on tulossa vielä sellainen samanlainen iso kirjainlamppu ku Danten huoneessa, mutta sen esittelen sitten kun paljastan nimenkin. Tosin nyt kun siirrettiin toi kultainen lamppu olkkarista kuusen tieltä Mytyn huoneeseen, on se ollut aika kiva tuossa myös. No, siihen tulee sitten se kirjain joka tapauksessa. Muuten on aika simppelillä linjalla menty ton huoneen suhteen ja noi kaikki ihanat julisteet toi siihen kaivattua lisäilmettä 🙂

Jos innostutte itsekin tilaamaan, niin 5.12. asti saatte -20% alennuksen koodilla “MUNGOLIFE“. Koodi ei koske kehyksiä eikä Handpicked-julisteita. Tää on hyvä tilaisuus hankkia Persoonallisia julisteita, koska yleensä ne ei ole alennuksen piirisssä.

17 thoughts on “And then we met

  1. Millä te laitatte kehykset seinään?ihan naulaamallako? 🙂 mä ostin hetki sitten kehykset ja julisteita deseniolta enkä tajunnut että toi koko kehyksen pinta-ala ei tuukkaan seinään kiinni ja mun erikois seinätarra tsydeemit ei ihan käynykkään kiinnitykseen ja tuli kyllä keksittyä sellanen viritelmä että.. no ei joutunu naulaamaan 😀

    1. Mä en ihan ymmärrä tätä jatkuvaa Benji-kyselyä blogissa. Tai siis mihin se menisi? Kuolisi pois, enkä mainitsisi asiaa? Annettaisiin se pois, enkä surisi sitä? Mä en ihan ymmärrä miksi tätä täytyy edes kysellä? 😀 Ei mun mieskään näy täällä juuri ikinä ja ihan silti se asuu meillä kotona. Kyllä, totta kai Benji asuu meillä, siihen ei ole tulossa muutosta ja se nyt ei vaan oo mikään iso ja näkyvä osa mun blogia kun karkailee aina ku yritän ottaa siitä jotain kuvaa.

      1. Mainitsethan sä sun miehestä suhteellisen melkein joka postauksessa 😉 Varmaan se on useita mietityttänyt, kun arkisista jutuista postatessasi koirasta ei ole ollut minkäänlaisia mainintoja. Ainakin mulla on monesti käynyt mielessä “missä Benji”, kun perhekuvissa tai ulkoilukuvissa ei vilaustakaan lemmikistä – tai kun kerrot arkipäiväisiä sattumuksia ja puuhailuja ja kuulumisia, ei Benji sisälly millään muotoa niihin. Siksi kyselyitä varmaan tulee 🙂

        1. Ei vaan kyselyitä tulee juuri U:n mainitsemasta syystä, eli halusta hakea draamaa tilanteessa, missä sitä ei ole 😀
          Toki on luontevaa kertoa miehestäni, jos yhdessä koemme vanhemmuutta tai olemme jostain eri mieltä tai mitä ikinä ja mun postauksen aihe koskee sitä. Kehitymme koko ajan. Benji on Benji, se on 4-vuotias koira, joka ei juuri kyllä muutu tällä hetkellä lainkaan 😀 Se näkyy välillä storyjen taustalla, mutta mitä mä siitä kirjoittaisin blogiin siis tarkalleen ottaen? 😀
          “Avasin Benjille terassin oven ja se oli ulkona puoli tuntia ennen ku halus sisälle”? “Annoin Benjille ruokaa”? “Heitin Benjille palloa”? “Ostin Benjille uuden pallon”? 😀 Siis mitä ihmettä ihan totta!? 😀 Eihän tuossa oo mitään järkeä. Perhekuvissa sitä ei näy, koska jos sylissä on kaksi lasta, se ei todellakaan pysy paikallaan, eikä joihinkin newborn-kuviin ole mitään asiaa koiralla. Ulkoilukuvissa sitä ei näy, koska se on harvoin niissä hetkissä mukana, vaikka ois ollut mukana kävelyllä. Se telmii pihalla tai käy lenkillä, mutta ei se oo mukana kun toisella on kädessä rattaat ja toisella kelkka ja taapero ja mitä vielä. Ja sillon kun Benji on kuvassa, se on yleensä sellainen kuva, jossa on niin paljon liikettä, että se ei ole mun mielestä julkaisukelpoinen kuvakaan. Jos nyt Benjin elämässä tapahtuisi jotain raflaavaa ja sillä menisi vaikka tassu poikki tai jotain muuta, niin varmasti kirjoittaisin, mutta tässä on Benjin päivä tiivistettynä:
          – Se käy kusella aamulla takapihalla
          – Se nukkuu jonneki iltapäivään asti omassa pesässään
          – Sen kanssa käydään ulkona kävelyllä, se käy tarpeillaan
          – Se leikkii hetken meidän kanssa tai nukkuu pesässään
          – Se käy telmii takapihalla tai lenkillä
          – Se leikkii hetken meidän kanssa tai on sylissä
          – Se käy iltakusella
          – Se syö
          – Se menee nukkumaan.

          Joka ikinen päivä on samanlainen.
          Se on lemmikki! Se pyörii täällä jaloissa ja on osa arkea. Voi mennä päivä, etten ees ajattele Benjiä, mekaanisesti hoidan ulkoilut ja katson kun se leikkii Danten kanssa ja annan ruokaa ja tarkistan että on vettä. En mä nyt ihan ymmärrä, että mihin arkisiin juttuihin mä laittaisin Benjin? 😀 Viimeksi kun kirjoitin vauvakuplasta postauksen, niin mainitsin Benjin. Tästä on alle 2kk. Miksi mun pitäisi hokea Benjin erittäin epäkiinnostavasta arjesta jatkuvasti? Joo, sillon kun se oli pentu ja meidän ainoa penska, niin varmasti maailma pyöri enemmän sen ympärillä, mutta nyt kun pitää jakaa huomionsa töille, talolle, kahdelle lapsella ja koiralle, niin se nyt ei oo ihan ykkössisältöä tässä blogissa.
          En siis ollenkaan ymmärrä tätä. Siis pitäiskö mun kirjoittaa joku sivulause, että “järjestin muuten Benjille hoitajan matkan ajaksi”, kun kirjoitan meidän lomasuunnitelmista arkisen postauksen? Eikö se ole jumaliste itsestäänselvää 😀 Ajan mä joka päivä autoakin, ja meidän auto näkyy ehkä kerran vuodessa mun medioissa. Ja nään lähes päivittäin jotain läheisiä tai kavereita, ja mainitsen näistä asioista ehkä 10%. En ees mainitse puolet ajasta jos oon Helsingissä. Ja sielläkin näen läheisiä ja kavereita enkä mainitse mitään. Mä nyt en vaan oo niitä somettajia, jotka raportoi joka asian medioihinsa.

          Sitten jos Benjin elämän rintamalla tapahtuu jotain jännittävämpää kuin yllä oleva päivän tiivistys, niin mainitsen kyllä. Muuten voidaan lähteä siitä olettamasta, että Benji on täällä ja sillä piste.

          1. Ei tässä nyt mitään sen kummempaa draamanhakuisuutta ole, ainoastaan vaan ihmettelyä miksi koiraa ei ole näkynyt, kun se kuitenkin aiemmin oli hyvinkin isolla volyymilla esillä ig-feedissa ja blogissa 🙂 Ihan luonnollista havainnointia minun mielestäni, jos aiemmin on ollut näin ja lasten tullessa kuvioihin, koira katoaa näkymättömiin lukijoille näkyvästä sisällöstä. Ei siitä sen kummempaa teatraalisuutta tarvitse hakea 🙂 Kiva kuulla että tyypillä kaikki hyvin! <3

          2. Ehkä moni kaipailee kuvia ihan vaan koiran söpöyden vuoksi? 🙂
            Varmaan et tarkoittanut asiaa niin kylmästi miltä se kuulosti, ettet siis välttämättä edes ajattele Benjiä päivittäin. Tämä taitaa olla ikävä todellisuus perheissä joihin on haluttu koira hellittäväksi samaan aikaan perhettä toivottaessa. Ensin ovat supertärkeitä, yhtäkkiä viimeisenä. Eläin saattaa miettiä mites tässä näin kävi, hellittelyt jäi. Mutta pääasia että ovat kuitenkin hyvässä hoidossa. 🙂

  2. Liittyköhän nämä kyselyt siihen kun toiselta bloggaajlata (Xenia) koira vaan katosi kun lapset syntyivät. Oli antanut koiran pois muttei kertonut lukijoille. Ehkä tässä haetaan samaa draamaa?

    1. En ees tiennyt tästä. Mut tämähän se on, että haetaan draamaa. Sitä paitsi, mikä velvollisuus bloggaajalla edes olisi kertoa yhtään mitään lukijoille? Niinku tähän Xenia-keissiin liittyen.

  3. Olisi kuitenkin kiinnostava kuulla, miten teidän koiranne suhtautuu kahteen lapseen (suojeleeko, pelkäätkö, haluaako leikkiä, onko mustasukkainen). Ja miten opetatte lapsille, miten koiran kanssa ollaan.
    Ei siitä mitään draamaa tarvitse kehittää.

    1. Sit voi vaikka esittää ihan toiveen asiasta postausaiheeksi tai kysyä, eikä kysellä missä Benji on ja asuu draamaa hakien.

      Ei suojele, en pelkää, ei suhtaudu koskaan aggressiivisesti, joko välttelee tai leikkii pallonjahtausta, on Danten “koulutettavana” ja saa herkkuja siltä. Ei oo mustasukkainen, ei liiemmin muutenkaan esitä mitään muita tunteita kuin innostusta herkuista, ruoasta ja rapsutuksista. Jos siihen ei kiinnitetä huomiota, menee omilleen lepäilee.
      Koiran kanssa ollaan varovasti ja sitä ei häiritä omassa paikassaan eikä sen herkkuihin kosketa kesken syömisen. Opetettiin tuolle yhdelle lapselle kertomalla, selittämällä ja toistamalla ja se ymmärsi sen ensi kerroista, eikä asiaa tarvitse hokea. Lapsi kysyy aina lupaa, koska saa paijata ja tottelee mitä sanotaan. Niillä on normaali lapsen ja lemmikin välinen yhteiselo, ja tykkääävät toisistaan. Benji ajoittain luikkii pois, jos on meteliä tai Dante ylienergisenä poukkoilee. Siinäpä se. Yleisesti ottaen kiltti ja varovainen lapsi eläinten suhteen, niin helposti menny oppi päähän tässä asiassa.

      Ja minä en kehitäkään draamaa, nää kysymykset tulee samoilta tyypeiltä ja ne on nimenomaan draamanhakuisia 🙂

  4. Moi! Yritin tehdä tilausta alennuskoodilla, mutta se ei kuulemma koskenut mitään ostoskorissani olevaa tuotetta, vaikka tilaukseni ei sisältänyt kehyksiä eikä Handpicked-julisteita. Onko muilla toiminut vai onko alennuskoodissa vikaa?

Leave a Reply