Los Angeles – Disneyland

Huhh mikä kasa kuvia Disneylandista tarttuikaan kameraan! Oon niitä tässä pikkuhiljaa yrittänyt käydä läpi ja tehdä postausta tuosta retkestämme, kun siitä on kovasti kyselty!

Losin reissustamme on tulossa ihan oma postaus, mutta tämä oli pakko erotella omakseen, on nimittäin aikamoinen kuvapläjäys ja paljon ajatuksia tuosta reissusta.

Ennen lähtöä me ajateltiin kyllä, että me halutaan Disneylandiin, vaikka Dante on vasta 2-vuotias. Mä oon aina halunnut siellä käydä, enkä usko, että paikka voi varsinaisesti vastenmielinenkään olla taaperolle. Uskoin kyllä, että Dante viihtyy siellä ja että korkeintaan meiltä jää vaan osa kokematta, koska on matkassa taapero, eikä esim. 7-vuotias, joka saisi varmaan eniten irti paikasta. No, kuvien ilmeet kertonevat kaiken tarpeellisen tästä sitten 😀 

RUUHKAT MATKALLA

Googlailin jonkin verran tuosta ennen kuin lähdimme kohti Anaheimia ja meidän vuokra-autofirman kuski itse asiassa anto parhaat vinkit 😀 Meillä oli todellinen jenkkisetä Hertzin shuttle busin kuljettajana ja hänen kanssaan juteltiin vähän noista ruuhka-ajoista ynnä muista. Anaheimhan ei siis ole kuin ehkä 45 minuutin ajomatkan päässä Losista, mutta pahimmillaan ruuhkaan saattaa mennä pari-kolmekin tuntia kuulemma. Me ensin ajateltiin, että lähdettäis hirveen aikaisin liikkeelle, mut sit todettiin, että se ois meidän tapauksessa ihan hölmö idea. Meidän ei ollut tarvetta olla siellä kokonaista päivää aamusta iltaan, sitä ei olisi jaksanut vanhemmat tai taaperokaan. Niinpä käytiin aamupalalla kaikessa rauhassa kunnon yöunien jälkeen ja lähdettiin liikkeelle vasta n. 10.30 aikaan. Loistava veto, sillä Dee tipahti autossa päikyille ja nukkui koko matkan, joka tosiaan kesti 49 minuuttia, eikä seisty ruuhkassa missään kohti.

Me viihdyttiin tuolla noin 19 asti illalla ja lähdettiin 19.30-20 välillä ajelemaan takaisinpäin. Siinäkin matkassa meni alle tunti, joten eipä siinäkään ruuhkaa ollut. Missattiin toki illan ilotulitukset, mutta ei tuollaisen pienen kanssa yksinkertaisesti olisi jaksanut pidempään vaikka kuinka oli rattaat mukana. Nähtiin kuitenkin päivän toinen paraati, ja se oli ehdottomasti se, mitä haluttiin päästä todistamaan uudelleenkin.

PARKKI

Mä selvittelin tätä vähän etukäteen, että mihin kannattaa jättää auto, mitä se maksaa ja miten sinne sitten pääsee. Mulla oli prioriteettina se, että sieltä pääsee sitten nopeasti ja ruuhkatta pois, jos lähtee väsyneen taaperon kanssa ajelemaan takaisin. Törmäsin jonkun jenkkibloggaajan vinkkiin, että vaikka Disneylandilla on kaksi isompaakin parkkitaloa/-aluetta, niin hän suositteli jonkun alueen vieressä olevan hotellin pihaa. Me maksettiin 25 USD siitä, että auto seisoi The Anaheim Hotelin pihassa. Maksu tapahtui respassa ja se oli ihan tarkoitettukin Disneylandin kävijöille. Mitä googlasin tuota hintaa, niin maksettiin korkeintaan muutama USD enemmän kuin parkkitalossa, mutta se oli ihan huippuhelppo ratkaisu! Siitä käveli alle 10 minuuttia pääportille, eikä tarvinnut kikkailla shuttlejen tai vastaavien kanssa. Meidän tapauksessa tää oli paras ratkaisu, koska halusin ehdottomasti meille jonkun sellaisen vaihtoehdon, jossa koin todellakin, että auto oli lähellä ja saatavilla, ilman, että piti jonotella shuttleihin tai mihinkään.

LIPUT

Mä latasin Disneylandin applikaation ennen tuota vierailua ja ostin liput netistä suoraan. Me haluttiin tuonne teemapuiston puolelle vaan, eli tuonne missä on noita Disney-hahmoja, toi linna yms. Vieressähän on sitten huomattavasti villimpi huvipuisto, jota varmasti rakastaisin muuten, mutta raskaana ja kaksivuotiaan kanssa todettiin se melko turhaksi. Kahden aikuisen liput maksoi 238 €. Jep, ei oo halpaa lystiä. MUTTA, ihan joka pennin arvoinen oli tämä! Me pitkään mietittiin, että onko rahan väärti “tuhlata” päivä ja noin paljon rahaa tuolla, mut todellakin oli. Applikaatiosta liput vaihdettiin vaan paperisiin (ei jonoja) ja siitä sitten mentiin turvatarkastusten läpi alueelle.

MITÄ MUKAAN?

Meillä oli mukana meidän Yoyo Babyzen matkarattaat, jotka on aina superkätevät. Meillä on reissussa niiden kanssa aina sellainen lisärengas ja kassi, johon saa koko omaisuuden. Dantelle oli vähän jotain hedelmiä ja marjoja eväänä, pari proteiinipatukkaa miehelle ja mulle, ja kolme pulloa vettä (omaa vettä sai ottaa alueelle, ei ollut mitään ongelmaa). Kamera, vaihtovaatteet lapselle, vaihtokengät turpeelle raskausmamalle, toinen lippis, aurinkolasit, aurinkorasvaa ja hyvä mieli. Siinäpä ne. Ei mitenkään erityisemmin varustauduttu mukaan, mitä nyt just vettä ja pikkupurtavaa ja vaihtovaatteita oli mukana, mut todettiin, että toi on sellainen pankin räjäyttävä setti, että maksetaan sitten tuolla sapuskoista mitä ikinä maksaakaan, ei jakseta alkaa lähtemään minnekään sieltä. Moni pakkaa ymmärtääkseni jotain ruokia mukaan, koska alueella ei ole ihan mitenkään halpaa.

APPLIKAATIO

Applikaatio oli superkätevä, se kannattaa ehdottomasti ladata etukäten! Siinä oli tosi paljon kaikkea positiivista, mut ennen kaikkea siinä…

… näkyi missä hahmot kulkee ja missä on niidet meet & greetit, ja meille kaikista tärkeintä oli noi hahmot, joita Dante yksinkertaisesti rakasti. Kattokaa vaikka noita kuvia! 😀 Ja poika edelleen päivittäin muistelee noita tapaamisia. Niitä oli aika hyvin ripoteltu niitä tapaamisia, mut esim. Aku Ankka oli tavattavissa vaan tyyliin puolen tunnin ajan sinä päivänä kun me oltiin ja se ois jääny meiltä ilman appia huomaamatta

… näkyi laitteiden jonotusajat melko tarkasti, oli helppo suunnitella

… oli selkeä kartta, missä näkyi myös paraatin lähtöpaikat ja aloitusajat yms.

… oli todella helppo hakutoiminto kaikelle vessoista ruokapaikkoihin

… pystyi ostamaan photo passin, jolla sitten ammattikuvaaja otti kuvat perheestä/lapsesta hahmojen kanssa meet & greeteissä. Passi maksoi koko päivältä 15 USD, eli hieman alle 15 euroa ja omaa QR-koodia näyttämällä kuvaajan ottamat kuvat latautui suoraan sinne appiin. Sieltä ne on ollu ladattavissa 45 päivää. Per hahmo kuvia otettiin 10-15 kpl ja oli superkiva, kun saatiin koko perheen kuvia.

Kaikin puolin superkätevä!

PAIKAN PÄÄLLÄ TAAPERON KANSSA

Meillä oli hirveän hauskaa! Paikka on ihan supervisuaalinen ja ainakin me oltiin kaikki hirveän iloisia ja onnellisia siellä. Ihan sellainen “Happiest place on Earth”. Käytiin Dantelle sopivissa laitteissa, ihasteltiin niitä hahmoja, käytiin tapaamassa Minni, Mikki ja Aku ja palloiltiin kaikissa niissä taaperolle sopivissa paikoissa. Suosikkeja oli Dumbo-karuselli missä oli lentäviä norsuja, perinteinen karuselli, Aku Ankan tapaaminen ja ehdottomasti se hahmoparaati, joka katsottiin kahdesti. Etäisyydet ei itse asiassa oo yhtään mahdottomia, liikkumaan pääsee jalkojen lisäksi junalla (mitä Dante fiilasi) ja kaikki toimii hyvin. Vessajonot ei oo pitkiä, ruokaa sai nopeasti, joka paikassa myytiin vettä yms. Henkilökunta oli tosi avuliasta ja mä esim. kysyin ihan suoraan kahdesti, että missä näkee paraatin parhaiten ja sain aina hyvin vastauksia.

Ne paraatit on upeita! Musiikki pauhaa ja kaikki tutut hahmot menevät ohi vilkutellen ja tanssien. Dante oli poksahtaa onnesta.

Me tultiin itse asiassa sattumalta sellaiseen aikaan, että oli tutustumismahdollisuus Minni Hiiren kanssa heti pääporttien lähellä ku tultiin sisään. Mentiin siihen ensin. Dante ei oikein eka tuntunut tajuavan ja ei ois malttanu hetkeekään jonottaa. Mut sit ku näki sen ihmisen kokoisen Minni Hiiren, niin oli aivan myyty. Piti päästä kokeilee nenää, halimaan ja pusimaan ja antamaan yläfemmoja. Oli AIVAN onnessaan. Sen jälkeen se olikin ihan tohkeissaan joka hahmosta ja odotti tosi nätisti aina tapaamista. Aku Ankan kanssa oli parasta, kun odottelimme hetken jätskiä syöden siinä Aku Ankan majapaikan edessä ja nähtiin kun Aku tulee. Satuttiin olemaan hänen reittinsä varrella, ja Aku tuli sieltä tööttämään nenänpäätä, halaamaan Dantea ja leikittämään hetkeksi. Dante oli oikeesti niin onnellinen, etten unohda sitä ikinä. Sitten kun jonon kautta mentiin vielä siihen viralliseen meet & greetiin, siellä sai ihan rauhassa jokainen viihtyä muutaman minuutin Akun kanssa. Kertaakaan ei tullut sellainen kiirehditty “move along” -fiilis, vaan lapsi sai ihan tosissaan imeä itseensä sitä tapaamista ja heittää femmoja, halia ja höpötellä. Mikki Hiiren kanssa taitaa olla niin, että Mikkejä on useampi ja pitkännäköisestä jonosta huolimatta Mikin luokse pääsi aika nopeasti. Eri huoneisiin otettiin aina n. 10 ihmistä sisään ja sai hieman hengata ja ottaa kuvia.

Kuten sanottua, toi meidän 2-v muistaa edelleen hirveen hyvin ton päivän, rakastaa kattoa näitä kuvia ja kertoo edelleen, että Aku teki “tööt” nenälle 😀 Ja aamulla kun heräsi seuraavana päivänä, niin eka lause vielä kiinni olevien silmien läpi oli “norsut lentää!”. Taisi jäädä Dumbo-karusellikin siis mieleen 😀

Hieman eri puolella Mikin ja Akun huudeja oli muuten myös Nalle Puh-kauppa ja -laite, josta Dante tykkäsi kanssa paljon. Kaiken kaikkiaan, ihan näin pienellekin päivä meni kuin siivillä ja Dante ainakin viihtyi erinomaisesti. Me ei kiirehditty mihinkään, vaan poika sai ihastella just kaikkea mitä halusi, koko päivän ja ainoa päämäärämme oli paraatit ja ne meet & greetit. Kun lähdimme ajelemaan majoitukselle silloin 20 aikaan, poika simahti heti autoon ja kotiin päästyämme ei illalliset maistunu yhtään, vaan ensimmäistä kertaa ikinä pyysi päästä nukkumaan 😀 Energiat tosiaan tyhjeni aika tehokkaasti tuolla, mutta oli kaikesta päätellen hyvin onnellinen.

Äiti rakasti kaikista eniten tuota äärimmäisen kaunista linnaa, ihanan ystävällisiä hahmoja ja vedet silmiin tuonutta paraatia, missä soi tutut biisit ja näkyi iloiset lapsuuden lempihahmot!

MITÄ MIINUKSIA?

Ei äkkiseltään tule mitään mieleen. Jos vihaat paikkoja, missä on paljon lapsia ja paljon ihmisiä, niin lienee sanomattakin selvää, että Disneyland ei ole oikea paikka. Mutta, kiireettömällä asenteella ja hyvällä mielellä toi paikka on ihan täydellinen! Kaikki on tehty todella viimeisen päälle, palvelu pelaa ja kaikki sujuu. Hieman kallishan tuo on, kun miettii, että kolmehenkisen perheen päivä maksoi about 400 €, vaikka Dante meni vielä ilmaiseksi kun on niin pieni! En oo ihan tarkkaan laskenut, mutta liput, parkki, ruoat siellä, valokuvamaksu, Minni-korvat, saippuakuplakone, jätskit, vedet ja muut. Nää ei tietty oo kaikki mitenkään pakollisia, mutta kyllä se 300 € menee väkisin siellä kolmehenkiseltä perheeltä. En kuitenkaan koe, että paikka olisi ollut liian kallis, sillä se oli todella hienosti ylläpidetty, puhdas ja hyvin järjestetty ja henkilökuntaa oli tosi paljon! Ei juuri jonoja muuta kuin laitteisiin ja kaikki pelasi erittäin hyvin. Kyllä tuollaisen ylläpitoonkin menee aika hyvin rahaa, varsinkin kun pelkässä paraatissa esiintyy varmaan satoja työntekijöitä.

Meidän päivä oli kaikin puolin todella onnistunut, enkä vaihtaisi mitään. Ja todellakin, jos ollaan sitten lasten kanssa isompana taas jossain paikassa, missä Disneyland on, niin mennään uudestaankin! 🙂

8 thoughts on “Los Angeles – Disneyland

  1. Voi apua!! Meinas tulla tippa linssiin pelkästään näistä kuvista. Selkeästi näki, että Dante tykkäsi!
    Mä haluun tonne kans!!😍😍😍

  2. Kiinnostava juttu ja kivoja kuvia, varsinkin karusellivilkuttelut. Oletteko ajatelleet käydä Muumimaailmassa? Oma kaksivuotiaani viihtyi siellä hyvin, ja täällä Varsinais-Suomessa on ollut mukavat kesäkelit suurimman osan ajasta.

  3. Ihanaa! Tosi hyvä postaus! <3
    Meillä on tulossa reissu Losiin syyskuussa ja ollaan pohdittu mennäänkö Disneylandiin vai ei, ja myös 2 vuotias taapero mukana. Tämä postaus kyllä vahvisti päätöstä että mennään!
    Odotan innolla sun muita postauksia Losista, ehkä niistä saa hyviä tipsejä taaperon kanssa Losiin matkustava.

    -Emmi

  4. Voi kuinka ihania kuvia ja iloisia hetkiä!!:) <3 Losi ja Disneyland on kyllä molemmat niin mun unelmalistalla <3 Haaveissa meillä on vähän, jos eka ens kesänä vaikka päästäis Pariisin Disneylandiin 🙂
    Kiitos ihanasta postauksesta ja mukavia kespäiviä teidän perheelle monta lisää!<3
    Ida

  5. Kiitos kattavasta postauksesta! Suunnitelmissa reissu tuonne ja tässä tulikin hyviä vinkkejä!
    Ja tosi kauniita kuvia! Onko sun mies aina noin rento ja iloisen oloinen? 🙂
    Minulla kiinnostaa myös, mistä tuo kaunis mekkosi on?

  6. Ihana postaus! <3 Itse kävin miehen kanssa vappuna Pariisin Disneylandissa ja oli myös jokaisen pennin arvoinen kokemus – ihan kahdelle aikuisellekin. Tämäkin on ehdottomasti bucketlistilla 🙂

Leave a Reply