Mielipidemaanantai – Isisin räjähdysherkkä perintö

ISIS, tai Isis, tai IS ei varsinaisesti jakanut kai kenenkään mielipiteitä, vaan länsimaiset ihmiset aika yksimielisessä joukossa tuomitsi koko kalifaatin. Mutta, nyt kun kalifaatti on kaatunut, onkin eräs ilmiö jakanut aika paljon mielipiteitä. Nimittäin paljon on keskustelua herättänyt viime aikoina Isis-taistelijoiksi ja heidän vaimoiksi lähteneet länkkärit, jotka ovat nyt jääneet ns. tyhjän päälle ja haluavat kovasti takaisin kotimaihinsa. Isis-Sannan kaltaiset hunnutetut suomalaiset ja muut länsimaiset naiset kertovat videoilla tilanteestaan ja haluavat päästä takaisin eurooppalaisiin (ja muihin) hyvinvointivaltioihinsa, kun elämä Al-Holin kuolemanleirillä ei maistu.

Oon seurannut mielenkiinnolla tätä keskustelua ja jos olen ihan rehellinen, on tilanne jakanut mun mielipiteitä ja en oo hetkittäin ollut itsekään varma mitä mieltä olen. En itse asiassa ole vieläkään. Tai no, tiedän mitä mieltä olen, mutten todellakaan tiedä onko se oikea ratkaisu.

Suloiset suomalaisjuuriset lapset kärsimässä kamaluuksista leireillä? Totta kai heidät pitäisi hakea takaisin Suomeen ja hoitaa kuntoon! Vai pitäisikö?

On itse asiassa aika jännittävää paljon tää asia on vienyt mun mielessä tilaa, ja oon pohtinut tätä monelta eri kantilta. Monet maat ovat joutuneet tekemään asiassa aika isoakin pohdintaa ja mielenkiinnolla olen seurannut niin suomalaista kuin muiden EU-maiden kirjoittelua asiasta ja mitä yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään. Joitakin lapsia on jo haettu pois leireiltä, toisissa tapauksissa on otettu Isis-vaimoilta kansalaisuuksia pois. Koko homma on skandaalinkäryisen median käsissä ja asiaa vääristellään niin oikealta kuin vasemmalta, niin yltiörasistisin kuin yltiökukkahattutätimäisin kommentein. Ei tässä pieni ihminen meinaa itsekään tietää mitä mieltä olla.

Al-Holissa on 70 000 ihmistä (ainakin jonkin löytämäni lähteen mukaan) ja siellä on tuhansia kaikenikäisiä lapsia. Pienen lapsen äitinä on sydäntä riipivää lukea tarinoita päivien ikäisistä lapsista, jotka ovat kuolleet erilaisten syiden vuoksi. Eihän tämä tilanne heidän vika ole millään lailla. Tekisi mieli hakea itsekin jokainen pienokainen sieltä pois. Mutta, samalla en voi olla ajattelematta asiaa hieman laajemmasta perspektiivistä.

Minun mielestäni nämä Isis-vaimot ovat Isis-taisteilijoita ihan yhtä lailla kuin miehensä. En tykkää siitä jaosta, jolla puhutaan Isis-taistelijoista ja heidän vaimoistaan. Vaikka heidän roolinsa olisi ollut mikä, he ovat mielestäni aivan yhtä syyllisiä. Ajattelen Suomenkin sodista niin, että Lotat olivat yhtä tärkeitä ja yhtä paljon sankareita kuin suomalaiset sotilaat, joten miksi ajattelisin tässä tilanteessa yhtään eri tavalla. Toki sankaruutta en näe missään kohtaa Isisin toimintaa ja ajatus on tietenkin päinvastainen. Jokainen toimintaa tukenut ja rahoittanut on mielestäni syyllinen. On siis turha erottaa Isis-vaimoja Isis-taistelijoista. Eikä tuo titteli mielestäni katso ollenkaan kansalaisuutta tai etnistä perimää. Jos olet lähtenyt taistelemaan joukkoon, joka kokee itsensä paremmaksi ja tärkeämmäksi kuin muut, silläkin ajatuksella, että vääräuskoiset tulisi tappaa, olet valinnallasi nostanut itsesi muiden yläpuolelle. Jos olet liittynyt joukkoon, joka arvottaa toisten hengen korkeammalle kuin muiden, olet itse valinnut tien, jolla sinun on kuljettava jatkossa. Isis on terrorisoinut länsimaita vuosia ja tappanut lukemattomia viattomia. Jokainen tähän kelkkaan mukaan lähtenyt on tiennyt mitä valitsee, millaisen ideologian ja toiminnan. Ja mun mielestä tämän pitäisi olla riittävä syy viemään keneltä tahansa oikeuden olla eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden, kuten Suomen, kansalainen. Ei Isis-taistelijat miettinyt terrori-iskuissaan, että paikalla kuolee pieniä lapsia ja ehkä suomalaisia ihmisiä. He eivät välittäneet. Miksi meidän pitäisi välittää? Ollaksemme jotenkin parempia? Ehkä.

Maanpetoksesta vangitaan. Isis-taisteilijoiden riveihin liittymisen ei pitäisi erota mitenkään maanpetoksesta ja maanpetturuudesta. Jos Isis-taistelijoita tai Isis-vaimoja (en edelleen edes halua erottaa näitä toisistaan, mutta selkeyden vuoksi) palautetaan omiin lähtömaihinsa, niin heille ainoa oikea paikka on vankila. Jokainen näistä isisläisistä on lähtenyt omin avuin ja omin rahoin Syyriaan. Miksi Suomen pitäisi järjestää heidän kotiinpaluu? Miksi Suomen pitäisi maksaa euroakaan siitä, että Suomeen toimitettaisiin takaisin rikollisia, jotka olivat (ja ehkä edelleen ovat) valmiita iskemään mihin tahansa Suomessa kuolemaa aiheuttaen? Rehellisesti sanottuna, kun mietin sitä pelkoa ja raivoa ja tuhoa, mitä Isis on saanut aikaiseksi vuosien saatossa, tekisi mieli todeta, että homehtukoot leireillänsä. Samalla kuitenkin ajattelen, että miten me olemme silloin yhtään parempia? Eikö anteeksiantaminen ja mahdollisuus korjata ja korvata ole annettava kaikille virheen tehneille? Varsinkin kun suurin osa näistä naisista on lähtenyt tuonne kaaoksen keskelle 15-vuotiaina teineinä?

Mutta ketä varten me olemme parempia? Arvostaako kukaan meidän “vääräuskoisten”apua ja kädenojennusta vai nauretaanko meille lisäksi vielä helppouskoisina? Vai olemmeko parempia kokeaksemme korkeampaa moraalia ja ylemmyydentunnetta, että voimme elää itsemme kanssa tietäen, että olemme parempia? Siltä se ehkä hieman tuntuu. Eikä sekään ole väärin. Mutta se mikä mua tässä huolestuttaa on tuolta Al-Holista kantautuvien tarinoiden sävy. Naiset yhä rakastavat miehiään, yhä haluavat sitä ja tätä, yhä uskovat. Katumusta ei osoiteta, ylpeyttä kylläkin. Ennen kaikkea uhriudutaan ja näytetään niitä kuoleman kielissä olevia lapsia ja itketään, kuinka julmia ovat heidän kotimaansa. Mutta mutta… Olisiko yksikään heistä eväänsä liikauttanut, jos heidän rakas aviomies olisi pommittanut päiväkotia tai koulua naisen omassa kotimaassa? Haluaisiko yksikään heistä takaisin, jos tuhon sijaan Isis vahvistuisi ja kylväisi yhä enemmän tuhoa? Jos heidän rakas miehensä ei olisi vankilassa tai pyyhitty maailman kartalta, olisiko heillä mitään haluja palata takaisin kotimaahansa? Tuskinpa.

Vaikka miten päin kääntelen asiaa, niin en pysty toivottamaan tervetulleeksi Isisin riveihin lähteneitä naisia. Puolestani eläkööt siellä Syyriassa, minne niin kovin halusivat lähteä. Mun mielestä mailla pitäisi olla oikeus evätä ihmiseltä kansalaisuus tämän kääntyessä omaa maataan vastaan (case Shamima Begum ja UK). Siihen tuskin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta asenteiltaan venyy, mutta ei tarviikaan. Antaa niiden Isis-Sannojen ja muiden tulla takaisin. Samalla tapaa kuin he lähtivätkin. Omin avuin, omin rahoin, omin keinoin. Jos he pääsevät Rajavartiolaitoksemme porteille, niin ei siinä, tervetuloa takaisin Suomen kansalaiset. Oikeusjärjestelmän kautta. Kyllä se suomalainen vankilakin on parempi kuin Al-Hol. En ymmärrä miksi näitä ihmisiä pitäisi kohdella minään muuna kuin maanpettureina ja sotarikollisina. Siitä sitten “due process” ja oikeat tuomiot jokaiselle. Veronmaksajien maksettavaksihan se jää sekin sitten, mutta olkoot sitten niin.

Mutta entä ne lapset? Ne pienet viattomat lapset, jotka eivät valintaa tehneet vaan joutuvat kärsimään vanhempiensa valintojen seurauksista? 

Toisaalta osa minusta ajattelee, että niin joutuvat hyvin monet lapset kärsimään ihan täällä Suomessakin. Narkkarivanhempiensa ja pahoinpitelevien vanhempiensa ja kaltoinkohtelevien vanhempiensa valintojen seurauksia kärsii lukuiset lapset Suomessa, eikä meillä tunnu resurssit riittävän heihinkään. Mistä niitä resursseja saadaan lisää auttamaan huomattavasti enemmän traumatisoituneita lapsia? No okei, unohdetaan resurssipula. Mikä on viaton lapsi Isis-taistelijoiden leirissä? Onko se vastasyntyntyt pienokainen? Toki. Entä 9-vuotias nappisilmäinen kalpeaihoinen poika? Poika, jota on aivopesty jo pari vuotta, joka on pahimmassa tapauksessa jo vienyt elämiä ja jolle päätön ruumis on kuin jollekin toiselle ala-asteikäiselle yhtä arkea kuin Ryhmä Hau. Onko hän enää viaton? Jos Isisillä lapsisotilaat on olleet nimenomaan nimensä mukaisesti sotilaita, ovatko he viattomia ja kuinka pitkälle? Onko 13-vuotias enää viaton? Mihin raja vedetään? Voiko mikään määrä terapiaa ja apua korjata vahinkoja, jotka on saavutettu vuosien aivopesulla? Vai onko meillä pian käsillämme teini-ikäisiä Isisin aivopesemiä “lapsia”, jotka haluavat kostaa isänsä puolesta tappamalla sankoin joukoin vääräuskoisia?

Entä saako nämä lapset erottaa äideistään? Eipä ole pahemmin kuulunut tarinoita, joissa se Isis-vaimo olisi valmis uhraamaan itsensä ja jäämään leireille, kunhan hänen lapsensa saisivat uuden elämän “vääräuskoisten” hoidossa. Henkilökohtaisesti olen itsestäänselvästi sitä mieltä, että yhtäkään Isis-taistelijaa ei tulisi palauttaa kotimaahansa. Pienet lapset ovat asia erikseen, ja heidän kotiuttumisen hyväksyisin. Mutta saako heitä viedä äideiltään vasten tahtoa? Toisaalta, miksi ei? Kyllähän lapsia otetaan huostaan huomattavasti kevyemminkin syin kuin kuolemanleiriltä.

Koko Isis-vaimojen ja -lasten tilanne on mielestäni kuin aikapommi, joka on Isisin kovin terrori-isku ja perintö. Sivistyneet länsimaiset valtiot repeytyvät kahtia pohtiessaan omia moraalisia ja eettisiä valintojaan samalla yrittäen pitää huolta ison kansanjoukon turvallisuudesta. Jos näitä leirillä olevia ihmisiä tuodaan lentokoneittain kotimaihinsa, mitkä on turvallisuusriskit tässä tapauksessa? Kuinka valvonta ja seuranta toteutetaan ennen kuin kotimaisesta terrorismista tulee meidän ja lastemme arkea? Vai onko riski vielä suurempi, jos tuhannet ihmiset jätetään samaan paikkaan katkeroitumaan ja selviytymään ja oppimaan vihaamaan länsimaita vielä enemmän? Tämän vuoksi en myöskään näe vaihtoehdoksi lasten huostaanottoa vanhemmiltaan, sillä riskit asioiden selvitessä (esim. että lapsi on viety väkisin äidiltään) myöhemmällä iällä voivat olla katastrofaaliset.

Vierastan vahvasti “pommitetaan koko paska maan tasalle”-tyyppisiä kommentteja, sillä ihminen on ihminen eikä moraalini hyväksy ison joukon massamurhaamista oikein millään syyllä.

Jos minun pitäisi päättää, niin toivoisin, että EU-maat ja muutkin maat vetäisivät asiassa yhtenäisen linjan. Ja minun linjani olisi sellainen, että ketään ei palautettaisi yhtään mihinkään. Yhteiset joukot, oli ne sitten YK-joukot tai mitkä tahansa, turvaisivat alueen ja leirin. Sinne toimitettaisiin ruokaa, opetusmateriaaleja ja lääkkeitä sekä sotilaallista valvontaa. Ongelma vaan on siinä, että tämäkään ratkaisu ei ole kauaskantoinen tai pitkäikäinen. Eipä siis käy kateeksi niitä, jotka näistä asioista päättävät. 70 000 ihmistä, joita kukaan ei halua mihinkään ja 70 000 potentiaalista riskiä, jotka uhkaavat vapaata länsimaista elämää ja elämäntapaa. 70 000 ongelmaa, johon ei tunnu olevan ratkaisua.

Aikamoinen perintö Isisiltä.

Mitä ajatuksia tää teissä herättää? 

18 thoughts on “Mielipidemaanantai – Isisin räjähdysherkkä perintö

  1. Yksi hyvä kysymys on myös, voiko Suomi ja muut maat dumpata oman maan rikolliset kansalaisensa Syyrian tm. muutenkin raunioina olevan maan hoidettavaksi? ISIS on suurinta vahinkoa tehnyt nimenomaan lähi-idässä. Voidaanko me jättää ongelma vaan muiden ratkottavaksi, sanoa ettei kuulu meille? Osa ISIS vaimoista ei myöskään varmasti ole lähtenyt aivan täysin vapaaehtoisesti tai ainakin palaaminen on varmasti ollut monelle mahdotonta vaikka olisikin tajunnut asioiden todellisen luonteen. Vaimoinahan on myös vanhempiensa paikan päällä alaikäisinä naittamia tyttöjä, joilla tuskin on juurikaan ollut sananvaltaa koko asiaan. Ongelma onkin juuri asian laajuus ja monitahoisuus, on mahdotonta luotettavasti selvittää 70000 ihmisen tilannetta. En itsekään osaa sanoa mikä olisi paras ratkaisu, mutta näiden ihmisten unohtaminen kuolemanleirille tuskin on se.

    1. No sepä vielä. Ei tota tiedä mistä suunnasta lähteä ratkomaan, ja mielenkiinnolla seuraankin keskustelua. Mun mielestä on tosin hieman liian pitkälle vietyä olettaa, että kukaan vaikka suomalainen on pakotettu lähtemään Suomesta Isis-vaimoksi, kyllä sinne iso osa on mennyt ylpeästi ja edelleen ovat ylpeitä tästä ratkaisustaan. Eli sekin on vaikeeta sitten miettiä, että mitä sobstoryja kukakin kertoo ja onko sinne kuitenkin lähdetty ihan vaan omasta halusta.

    2. Totta tämä! Useinhan jos maahanmuuttaja Suomessa tekee rikoksia, niin kovaan ääneen vaaditaan maastakarkoitusta. Miksei samaa vaadita suomalaisilta? Suomi hoitakoon omat ongelmansa? Hirveä vaara- ja riskitekijä. Mutta kuten sanottu, missä vain? Onko meillä oikeus sysätä vastuu muualle/muille?

  2. Kuin omia ajatuksiaan lukisi. Ja todella paljon nämä Isis-vaimot niitä herättää. Olen ihan samoilla linjoilla naisten auttamisen suhteen, apua ei tule tarjota. Lasten suhteenkin olen hyvin varauksellinem. Heillä on aivan eri käsitys siitä missä kulkee lapsuuden ja aikuusuuden raja. 13-vuotias on valmis vaimoksi ja poika valmis sotilaaksi. Kuinka heidän ikinä onnistuisi sopeutua esimerkiksi suomalaiseen koulumaailmaan? Ja kuinka suuri terrorismin uhka nämä kasvavat lapset sitten on…?

    1. Itse asiassa jollen oo väärin ymmärtänyt, niin poikia aletaan treenaamaan sotilaiksi jo peräti 5-vuotiaasta eteenpäin ja aseet annetaan käsiin jo 7-9 -vuotiaana, eli 13-vuotiaana sä oot todennäköisesti tehnyt jo vaikka mitä :/ Että se lapsuuden raja on siellä aika häilyvä. Ja kun seuraa tuota omaa 2-vuotiasta ja miten herkkä hän on toistamaan mitäkin ajatuksia ja toimintaa ja selvästi myös ajatusmaailmaa, niin apua. Jos viisivuotiaaksi asti elää siinä aivopesussa, niin onko siitä enää edes paluuta? :/

      1. En oo samaa mieltä siitä että lapsuuden raja on häilyvä… Tietenkin olosuhteet vaikuttaa psyykkiseen kehitykseen, mutta se ei tarkoita että Isis-lapset olisivat yhtään sen “aikuisempia”. Suomessa rikosoikeudellinen vastuuikäraja on 15 vuotta, ja sitä nuoremmat ovat syyntakeettomia koska he eivät kykene itsenäisiin valintoihin (vaikka kyllähän sä tiedät kun oot lakia lukenut). Heidät ohjataan lastensuojelun ja mielenterveyspalveluiden piiriin, ei vankilaan.. ja Suomen vankila on lomakeskus Al-Holin leiriin verrattuna 🙁

        Mitä tulee lasten ajatusmaailmaan ja sen muuttamiseen, lapset on helposti muokattavissa suuntaan tai toiseen. Eurooppalaiset lapsetkin on eläneet aivopesussa esim. toisen maailmansodan aikaan. Ei tarvi kuin katsoa saksalaista rotuoppia ja juutalaisten joukkomurhaa. Ihan eri tilanne nyky-Saksassa.

  3. Käsittääkseni puolueettoman tiedon mukaan merkittävä osa naisista on hyvinkin aktiivisessa roolissa mm. varainhankinnassa ja värväystoiminnassa. Kuten totesit, isis-vaimoja ei tosiaan voi pitää uhreina, ja heihin mahdollisesti liittyvät riskit pitää tunnistaa ja tunnustaa.
    Aikuisia ei tuolta mielestäni pidä aktiivisesti lähteä hakemaan; aikuisina he kantavat seuraukset ja vastuun omista tekemisistään. Suomen kansalaisilla on kuitenkin oikeus palata maahan, joten myös siihen mahdollisuuteen pitäisi koko järjestelmän hyvissä ajoin varautua.
    Lapset sen sijaan ovat eri juttu. Esim. 13 -vuotias ei koskaan ole valmis vaimoksi tai sotilaaksi (Sannakan kommentti). Kyse on aina väkivallasta, ei lapsen omasta tahdosta ja ymmärryksestä. Lasten vastaanottaminen ja kuntouttaminen vaatii varmasti paljon resursseja ja erityisesti vaativaa ammattitaitoa. Lasten suojeleminen on kuitenkin asia, jonka laiminlyöntiä ei voi mitenkään hyväksyä tai perustella. He eivät ole vastuussa vanhempiensa valinnoista.

  4. Nuorimmat teloitustyyliin aikuisia vankej ampuneet ovat olleet KOLME vuotiaita. Mihin vedetään linja että lapsi on pieni? Raakaa väkivaltaa nähnyt taapero (mahdollisesti jo itse niskalaukauksilla muita murhannut) on jo yhtä turmeltunut kuin vanhemmat lapset. Sellaisesta henkisesti toipuminen on vähintäänkin arveluttavaa. Ja kuten sanoit eivät nämä isis vaimot ole olleet vain lapsiaan tänne antamassa edes . Mielestäni tulkoot äitiensä kanssa jos mielivät takaisin. Yleisen turvallisuuden takia Suomessa toivoisin että jäävät leirille.

    1. Anuelina, raja vedetään siihen mihin Suomen LAKI sen vetää. Tää ei ole mikään mielipidekysymys. Suomen lain mukaan alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisesti syyntakeinen. Lapsia ei tuomita sillä perusteella kuinka “turmeltunut” lapsi on, koska lapsi ei kykene itsenäisiin päätöksiin. Lapset ohjataan lastensuojelun ja mielenterveyspalveluiden pariin, ei vankilaan.

      Mitä tulee lasten “turmeltuneisuudeen”, raakaa väkivaltaa nähneitä lapsia on myös muilla sota-alueilla, mutta jostain syystä heidät nähdään uhreina. Esimerkiksi Plan auttaa Afrikkalaisia lapsisotilaita (myös niitä jotka ovat oma-aloitteisesti liittyneet) integroitumaan takaisin yhteiskuntaan. Miten Isis lapset eroaa tästä?

  5. Samoja ajatuksia on herännyt. Yrittänyt katsoa jok’ikiseltä kantilta, mutta mä päädyn joka kerta siihen lopputulokseen, että ei vaimojen, eikä lapsien, tulisi saapua Suomeen – eriasia, jos vauva huostaanotetaan ja hänen perimänsä salataan täysin, ettei lapsi voi olla missään yhteydessä vanhempiinsa, sukunsa, tms. josta voisi saada vaikutteita.
    Miksi ajattelen näin? Vaimot ovat sinne menneet, antaneet näin tuomion sekä itselleen, että lapsilleen. Miksi heidän pitäisi palata takaisin Suomeen, kun mun mielestä heidän tulisi jatkaa elämäänsä siellä lähi-idässä. Ei nyt samalla tavalla, kuin mitä ovat eläneet, mutta rakentaa sinne elämä. Jos eivät voi, niin se on ollut heidän päätöksensä – kyllähän heidän on pitänyt ajatella asiaa sinne lähtiessään.
    Lapset siellä eivät ole enää lapsia. En halua suomalaiseen päiväkotiin lasta, jolle ruumis ja tappaminen ovat arkipäivää. Sitä ei koskaan tiedä, milloin tuollainen lapsi pimahtaa ja työntää lyijykynän suuttuessaan toisen lapsen silmään (mä tiedän, niin helvetin kamala ajatus, mutta mä en pääse siitä enää eroon).

  6. Samaa mieltä siitä, että vankilan kautta takaisin Suomeen, eikä naiset eroa Isis-taistelijoista millään tapaa. Meidän pitäisi saada täällä päässä ensin hyvä suunnitelma valmiiksi jatkoa varten, miten vankilasta vapautuvat naiset integroidaan takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan sekä miten lapset totutetaan takaisin länsimaalaiseen kulttuuriin. Ja hyvä pointti tuo lasten huostaanotto; jos lapsella on Suomen kansalaisuus, ottaisin väkisin huostaan.

  7. Minä olen sitä mieltä, että nämä lapset tulisi tuoda Suomeen pikimmiten. Ihan sen vuoksi, että kyse on suomen kansalaisista, jotka selvästi tarvitsevat lastensuojelullisia toimia. Valtio on vastuussa alaikäisistä kansalaisistaan. Ei myöskään ole kohtuullista laittaa lasta kärsimään vanhempiensa virheistä. Suomessa tuollaisissa oloissa eläminen johtaisi väistämättä huostaanottoon, miksi se ei siis koskisi suomalaisia lapsia ulkomaillakin?

    Naisten kohdalla tilanne ei ole niin selkeä, mutta käsittääkseni meidän lakien mukaan terroristijärjestöön kuuluminen ei ole rikollista.

    Minusta länsimaisen sivistysvaltion tulee noudattaa omia lakejaan, myös silloin kun kansalaiset ovat toimineet väärin.

    1. Ei näitä naisia epäillä Suomen lakien rikkomisesta,esimerkiksi terroristijärjestöön kuulumisesta, vaan tuolla alueella tapahtuneista rikoksista.
      Daesh-naisilla on ollut esimerkiksi vahva rooli Irakin jesidi-väestön systemaattisessa tuhonnassa ja orjuuttamisessa. Syyria ja Irak ovat halunneet pitää itsellään mahdollisuuden tutkia näitä mahdollisia rikoksia, siksi tuolta leiriltä ei pääse lähtemään vapaaehtoisesti.
      Suomi ei ole koskaan auttanut ketään ulkomailla rötöstellyttä kansalaistaan, ja ihmiset ovat viruneet huomattavasti Al-holia pahemmissa paikoissa odottamassa tuomiota, jopa vuosia.
      Mielestäni Suomen ainoa velvollisuus tässä asiassa on toimittaa ruokaa ym. humanitääristä apua leirille ja auttaa hybridituomioistuimen perustamisessa.

  8. Tää kommentti ei ole osoitettu suoranaisesti sulle, halusin vaan osallistua keskusteluun täällä kommenteissa, kun aihe sattuu kiinnostamaan. 🙂

    Mun mielestä tätä keskustelua käydään aivan väärältä kantilta. Puhutaan meidän suomalaisten moraalista, lasten viattomuudesta, vaimojen syyllisyydestä. Mutta esimerkiksi se että onko lapsi viaton vai ei, saattaa olla irrelevantti kysymys palautuksen kannalta. Jokunen viikko sitten suomalaiset oikeustieteilijät linjasivat että valtiolla on velvollisuus auttaa ainakin lapset takaisin, nojaten Suomen lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Itse kun opiskelin ulkomaan politiikkaa, niin en osaa sanoa kuinka vahvoilla nämä oikeustieteilijät ovat tulkintansa kanssa. Mutta jos ovat oikeassa, niin on aika vaarallista suomalaisen oikeusvaltion kannalta, jos valtio alkaa poikkeamaan säädetyistä laeista ja allekirjoitetuista sopimuksista.

    Mitä tulee palautuksen turvallisuusriskeihin, niin kellään terrorismintutkijalla ei ole tästä mitään hajua vaikka muuta saattavat väittää 😀 Aikamoista jossittelua koko homma. Suomeen auttaminen on toki turvallisuusriski, koska Isis-vaimot olisivat maantieteellisesti meitä lähempänä. Mutta palautusta vastustavat eivät ehkä ymmärrä että osa entisistä Isis taistelijoista ja näiden vaimoista on jo palanneet Eurooppaan itsenäisesti ilman että kukaan on edes erityisemmin pistänyt asiaa huomiolle. Vasta nyt kun puhutaan Al-Holin leiristä, koko Eurooppa on yhtäkkiä herännyt miettimään entisten Isisiläisten kohtaloa. Palautuksen vastustaminen lähinnä luo valheellisen turvallisuuden fiiliksen, ihan kuin entisisiä Isisiläisiä ei jo Euroopassa olisi.

    Toisaalta leirin olemassaolo on jo itsessään riski. Kun monta tuhatta ihmistä on jumissa kurjissa oloissa, yli puolet näistä alle 9-vuotiaita lapsia, ja ainakin osa aikuisista omaa Isisin ideologian, niin siinä on kaikki ainekset uuden terroristijärjestön syntyyn. Esim. lähi-idän tutkijat sanovat että syy Isisin alkuperäiseen suosioon Irakissa löytyy näistä tekijöistä: Ensin Sunni militiat, jotka taisteli jenkkejä vastaan 2003, pistettiin terroristien kanssa samoihin vankiloihin, missä heitä kidutettiin ja he radikalisoituivat. Toiseksi, jenkit käytännössä katsoen lakkautti Irakin armeijan, koska he ajattelivat sotilaiden olevan lojaaleja Saddam Husseinille (mikä ei välttämättä pidä paikkaansa). Tämän seurauksena maassa, jonka talous oli muutenkin raunioina, oli valtava määrä työttömiä sotilaita, ja Isis tarjosi heille elannon ja ryhmän mihin kuulua. Tarinan opetus on että jos tarpeeksi monta ihmistä elää kurjuudessa ja köyhyydessä ilman toivoa tulevaisuudesta, ja joukossa sattuu olemaan karismaattinen ihminen joka tarjoaa vaihtoehdon, ihmiset tarttuvat siihen. Al-Holin leirin tilanne tuskin eroaa tästä mitenkään. Ihan turvallisuuspoliittiselta kannalta ihmisten palauttaminen sieltä ja leirin hajottaminen saattaa siis olla paras ratkaisu.

  9. Ihmiseltä ei voi ottaa pois hänen ainoaa kansallisuuttaan. Jos on kaksoiskansalainen, niin sitten periaatteessa onnistuu.

  10. Paljon samoja ajatuksia kuin muullakin, mutta mua mietityttää että jos ne vaimot muksuineen jää sinne, mitä heille sitten käy? Joku Lähi-Idän valtio alkaa jakelemaan kuoleman tuomioita? Vankeutta ja kiduttaa? Mun moraaliin ei ainaki sovi, että jätettäisiin yhtään ketään tälläseen tilanteeseen.
    Mutta entä jos kukaan ei huoli heitä ja he saavat olla omissa oloissaan, vaimot siis jatkaa muksujen aivopesemistä ja kasvattaa uuden ääriuskovaisen ISIS sukupolven, joka kymmenen vuoden kuluttua rakentaa ISISin uudelleen?

Leave a Reply