Mielipidemaanantai: Onko rahasta tullut pakkomielle?

Sovitaanko, että on vielä maanantai? Losissa on, niin eiks mee vielä sen aikaeron piikkiin, jos laitetaan tänään mielipidemaanantaina tulille? On nimittäin tämä luonnos ollut jo puolivalmiina pidemmän aikaa ja ajattelin sen tässä julkaista aamuni ratoksi, kun oon ollut näin klo 6.30 jo yli kolme tuntia hereillä, kiitos pienen aikaeroväsymyksen.

Mutta niin, tällä kertaa mielessä pyörii raha.

Vähän aikaa sitten luin, että about 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Ihan hirvittävä määrä. On hyvä, että asiasta puhutaan ja on mun mielestä yleisesti ottaen todella hyvä, että rahasta on alettu puhumaan aktiivisemmin ja säästäminen ja sijoittaminen on vahvoja keskustelunaiheita jo ihan naistenkin erilaisten ryhmien keskuudessa.

Samalla kun liputan rahasta puhumisen avoimuuden puolesta, tulee mulle ajoittain jotenkin rasittunut olo koko aiheesta. Kun lueskelee nuorten naisten sijoitustavoitteista tai -määristä, lasten säästösuunnitelmista ja tästä raha-asiasta joka tuutista, tulee välillä mieleen, että onko rahasta tullut uusi fitneksen kaltainen villitys ja jopa pakkomielle? Oon muutamassa FB-ryhmässäkin huomannut, miten lapsen viikkorahoista puhuttaessa puhutaan jo ekaluokkalaisen kohdalla siitä, miten viikkoraha jaetaan käyttörahaan, lyhytaikaiseen säästöön ja pitkäaikaiseen säästöön. Jotenkin se tuntuu musta hirveän raskaalta pienelle ihmiselle. Hyvähän se kai on, että rahankäyttöä oppii jo pienenä, mut jotenkin koko aihe tuntuu vähän jotenkin, noh, liialliselta. Tuntuu, että monessa yksinkertaisessa ja tavanomaisessa raha-asiassa mennään jotenkin ääripäähän. Raharaharaha, säästäsäästäsäästä. Jotenkin tuntuu liian raskaalta tällaiselle suurpiirteiselle rahan käyttäjälle.

(En kyllä rehellisesti sanottuna ole vielä suonut ajatustakaan sille, miten meillä tullaan viikkoraha-asiat hoitamaan. Missä iässä, kuinka paljon ja mihin tarkoitukseen. Katsotaan sitä sitten kun lapsi alkaa ymmärtää numeroita.)

Ja huom. en nyt tarkoita tässä tilanteita, joissa tulojen ja menojen puolesta on oikeasti laskettava eurontarkasti kuluja, jotta pärjää. Ymmärrän varsin hyvin, että taloudellisia tilanteita on erilaisia ja joissain kodeissa “penninvenytys” on välttämätöntä selviytymiselle. En nyt tarkoita tässä niitä tilanteita, vaan keskituloisia perheitä ja talouksia, millaiseksi itsemmekin miellän.

Me säästämme, me sijoitamme ja me käytämme rahaa. Ajoittain hövelistikin. Isommissa hankinnoissa aina pohditaan hankinnat tarkkaan, lomat budjetoidaan ja pyritään aina karsimaan kaikkia turhia kuluja. Arjen kuluissa ois trimmattavaa, koska jos alkaisin koostamaan exceliä mun menoista, niin pyörtyisin varmaan itekin. Mä oon just sellanen “noutokahvi sieltä, smoothie täältä, leikkokukkia kotiin ja hedelmät fiiliksen, ei alennuksen mukaan” -tyyppi. Meillä on säästösuunnitelmat rahastojen suhteen, on omistusasunto (mikä itsessään säästää jo rahaa) ja on lapselle rahastotili. On puskurisäästötiliäkin arjen yllättäviin menoihin. Toisen lapsen syntymän lähestyessä oon alkanut huomaamaan pienenpienen “maanisuuden” omassa säästöhalussani. Haluaisin säästää enemmän, oon tutkinut osakemahdollisuuksia ja oon tehnyt aika kunnianhimoisen säästösuunnitelman. Samalla haluan koko ajan vähentää töitä, jotta saan oltua vielä täysillä pienen poikamme kanssa ennen kuin hän joutuu minua jakamaan toisen lapsen kanssa. Samaan aikaan kalenterissa näkyy Disneylandit sun muut Losissa ja reilimatka Euroopassa. Oikein näen niitä emojeita, missä dollaripinkat lentää pois. Se on alkanut ekaa kertaa elämässäni vähän ahdistamaan, koska ajoittain ajattelen, etten pääse säästötavoitteeseeni. Ja sitten tunnen painetta, että pitäisi onnistua, pitäisi saada säästettyä enemmän ja enemmän. Ja sit alkaa ahdistamaan.

Ennen lapsia elin aina vähän silleen “elän nyt, kukaan ei oo luvannut huomista“. Lasten myötä oon alkanut miettimään tosi paljon tulevaisuutta, pitkän tähtäimen taloudellisia suunnitelmia, lasten kasvattamisen ja elättämisen aiheuttamia kuluja ja kustannuksia ja kaikkea mahdollista. Jos olisin viisi vuotta sitten tiennyt, mitä ajatuksia mulla on nyt, olisin varmaan ollut aika ihmeissäni. Siis on säästötili yllättäviin menoihin. Ja sit on rahastoissa säästöt. Ja sit on vielä osakesalkkuja ja muuta mukavaa ja sellasta backup-backup-what-if-worst-case-scenario-continues -ajatusta. Muljautin just itelleni silmiä ja menneisyyden Annalla ne ois varmaan nyrjähtäneet päässä.

Olen tehnyt tästä säästämisestä nyt itselleni projektin, mutten kuitenkaan ole valmis luopumaan tietynlaisesta huolettomuudesta rahankäytössä. Ei mene ihan yksiin siis. Oon miettinyt syitä omalle syttyneelle säästöinnolle ja pohtinut rahankäyttöajatuksiani muutenkin laajemmin. Suurin muuttunut tekijä on ollut lapsemme ja tietyllä tapaa se on ollut erittäin hyvä asia. Mutta en halua tässäkään mennä liian pitkälle. Ostan jatkossakin lahjan sen saajan mukaan, en tietyn budjetin. Haluan, että pieni lapseni saa tehdä viikkorahallaan aivan mitä lystää ainakin vielä ala-asteikäisenä. Haluan, että lapsen huvipuistokäynnit ei ole sidottu mihinkään lapsuusiässä ja että mä voin välillä tehdä ihan typeriäkin hemmotteluhankintoja ilman pahaa mieltä. Jos kerta siihen taloudellinen mahdollisuus on.

Oonkin yrittänyt ravistella sellaista säästämispaineen tunnetta pois harteiltani ja alan ärsyyntymään tietyistä keskusteluista, mihin törmään. Tuntuu, että raha alkaa olla liian iso prioriteetti monille. Ymmärrän, että monille on menestyksen mittari se, kuinka paljon rahaa saa säästöön ja se on konkreettista numeraalista tietoa omasta lähitulevaisuudesta. Monilla on myös tavoitteena poismaksetut talot ja kämpät ja omaisuuden kartuttaminen. Mä en kuulu siihen porukkaan, vaan mulle säästäminen on enemmänkin lähitulevaisuuden mahdollisten synkkien kausien ja huonojen tilanteiden varmistelua etukäteen, nyt kun siihen on mahdollisuus.

Vaurastuminen on sellainen asia, mistä näkee paljon ajatuksia tällä hetkellä. Samalla kun puhutaan vaurastumisesta, niin kuitenkin usein näkee vinkkejä, jotka on mun mielestä kaikkea muuta kuin “vaurautta”. Joku pohtii puolet pienempään kämppään muuttamista, mikä olisi epämukavaa, mutta säästäisi jokusen satasen kuussa ja lyhentäisi asuntolainaa kaiken kaikkiaan kolme vuotta. Toinen neuvoo olemaan ostamatta noutolattea ja keittämään kahvit mukaan kotona. Joku laskee, että ei ole ostanut mitään smoothieta/suklaata/kahvia yms. vuoteen ja säästänyt määrän X. Ja joku haastaa koko perheen elämään 200 euron ruokamenoilla koko kuukauden ja pyörittelee megasatsit kaalilaatikkoa. En arvostele, hienoa, jos jaksaa. Mutta miten tää on vaurastumista? Mun mielestä se on penninvenytystä, ei vaurautta. Tai niin mä asian koen. Jotenkin mulle ajatus vauraudesta on se, että tienaa mukavasti, on sivussa rahaa pahan päivän varalle ja saa säästöön ja pystyy elämään mukavasti. Eikö se ole nimenomaan vaurautta, että saa ostettua sen noutolaten? (Tosin, itsekin teen melkein aina kotoa lähtiessäni kahvin mukaan. Mut en oo koskaan ajatellu, että säästyypä rahaa. Oon ajatellu, että a) se on parempaa ku monessa kahvimestassa ja b) säästyypä taas yks turha pahvimuki ja muovikansi. Mulla siis menee hyvin heikko ekologinen ajattelunikin penninvenyttämisen edelle ajoittain.)

Paljon näkee myös sitä ajatusta, että enpä osta sitä ja tätä palvelua, vaan teen itse, niin säästän. Samalla mietityttää, onko se hirveän kestävää ja järkevää kuitenkaan? Jos siis mietin vaikka pieniä yrittäjiä, niin mä ainakin tykkään käyttää rahaa sellaiseen. Meillä on palkkalistoilla lapsenvahti, en yhtään näkisi mahdottomaksi siivoojan palkkaamista aina ajoittain ja maksan mielelläni niin ripsitekijälle kuin kampaajallekin. Niinhän sitä vaurautta kasvatetaan, kun sitä levitetään. Tärkeää on tukea kotimaista, pienyrittäjyyttä ja näin naisena mä tuen mielelläni erityisesti naisyrittäjiä.

En tiedä, kaiken kaikkiaan tuntuu, että tässä rahakeskustelussa on tullut vähän liiankin tärkeäksi säästäminen ja omaisuuden kartuttaminen, mut ehkä se on vaan sellainen mulle jotenkin epäominainen ajatusmaailma.

Mä ajattelen rahankäytöstä ja säästämisestä tiivistetysti näin

  • Pitää pyrkiä olemaan elämättä kädestä suuhun ja aina on oltava hieman puskuria jos vaan mahdollista
  • Säästöt tuloista pois ensimmäisenä, niin siinä säästämisessä onnistuu paremmin. Mulla menee joka kuukausi automaattisesti tililtä rahat rahastoihin. Siinä on tullu säästettyä jo ihan mukavasti melko huomaamatta. Mä laitan rahastoihin n. 10 % nostamastani palkasta ja n. 15-20 % puskurisäästöön.
  • Ei pidä olla ihan natsi säästöjen käyttämisen tai niiden kerryttämisen suhteen, vaikka suunnitelmallisuus onkin onnistumisen avain
  • Säästämisen pitäisi tuoda iloa, ei luoda ahdistusta 

Mitä säästötavoitteita/rahatavoitteita mulla/meillä on? 

  • Haluan, että puskuritilillä on aina parin kuukauden palkan verran säästössä. Se varmistaa mahdollisuudet takapakkiin tuloissa, yllättäviin käänteisiin ja ennustamattomiin menoihin tai vaikka spontaaniin reissuun. Se ei aina toteudu, varsinkin jos on jotain pidempää/kalliimpaa reissua yms. Mut se on sellainen yleinen tavoite.
  • Haluan, että rahastosäästöissä on sen verran, että voimme olla ja elää sillai järkevästi puoli vuotta, vaikka jommalla kummalla tai molemmilla lähtisi tulot. Tähän tavoitteeseen päästään ensi vuoden alussa.
  • Haluan, että meidän tulot on sellaisia, että meidän välttämättömät menot (asuminen, sähkö, vesi, vakuutukset, autot ja bensat ja minimikulut ruokaan) on enintään puolet meidän tuloista. Tulojen mahdollisesti tippuessa täytyy miettiä menoja uudelleen, jos mahdollista. Esim. tarviiko kahta autoa siinä tapauksessa? En tingi asumisesta ja ruoan laadusta, mutta ruokaankin voisi käyttää rahaa fiksummin, minimoida hävikin ja ostaa alennuksen/satokauden mukaan.
  • Haluan säästää lapsilleni täysi-ikäiseksi mennessä mukavan summan, jonka voi käyttää johonkin intohimon kohteeseen (harrastukseen tms. liittyvään), vaihtovuoteen tai vaikka omistusasunnon käsirahaan.
  • Haluan voida elää niin, ettei tarvitse laskea joka euroa ja miettiä rahankäyttöä hirveän tarkkaan joka hetki.

Olennaisinta mulle on kuitenkin se, että saan tarjota lapsillemme mahdollisimman rauhallisen, turvallisen ja mukavan arjen, johon ei kuulu vanhempien super-stressaantuminen ja jatkuva suorittaminen. Haluan olla mahdollisimman paljon kotona lasten kanssa ennen kuin he täyttävät 3 vuotta ja haluan voida olla aina läsnä ja osallistua myöhemmin harjoituksiin ja käydä katsomassa harrastusesitykset/-pelit/-mitkälie. Haluan pomppia Hoplopissa ja leikkiä ja olla mukana. Se on mulle tärkeintä ja sen yritän muistaa kaikessa rahakeskeisessä keskustelussakin. Se on mulle nimittäin todellista vaurautta.

Mitä ajatuksia rahakeskustelu ja säästäminen teissä herättää? 

53 thoughts on “Mielipidemaanantai: Onko rahasta tullut pakkomielle?

  1. Itse näin juuri valmistuneena, kun välillä opiskellessa ja edelleen saa elää makaroonilla huvittaa muiden ahdinko, että heillä on tonni loppukuusta enää ruokaan. Itse tottunut siihen, että kuussa ruokaan jää alle 100e pakollisten menojen jälkeen. Silti tuli hankittua iso tatuointi, käytyä ulkomailla, matkustettua Suomen sisäisesti useasti ja panostettua itseensä. Vaikka välillä on ollut itkukurkussa, kun rahat ei riitä ja tulee otettua kihlatulta isojakin lainoja mitään en kadu. Ne viikot mitkä on syöty makaroonia ja ketsuppia on ollut kaiken muun arvosia. 😀 Oon super kiitollinen et pystyin ottaa ulkomaanreissun lainana matkakumpanille ja maksanut hänelle tekemistäni lastenhoidoista velkaa takaisin. Kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta, kun opiskelee.

    Nyt, kun opiskelut on paketissa ja alkaa työn etsintä päällimmäinen tunne on kiitolllisuus. Kiitollisuus siitä, kuinka opin arvostamaan rahaa ja kuinka opin silti että sitä saa käyttää itsensä hyväksi.

    Kiitos tästä ajatuksia herättävästä postauksesta

    1. Kiitos kommentitasi 🙂 Noinhan se on, että rahan arvoa ja sitä, mitä sillä saa, oppii matkan varrella, ja koko ajan ajatukset siitä myös muuttuvat. Tai niin ainakin mulla on ollut 🙂

  2. Vaikka meillä on aika erilaiset tulot, olen tästä sun kirjoituksesta samaa mieltä. Uusi fitness on hyvä vertaus. On hyvä juttu säästää ja miettiä omia raha-asioita, mutta en nyt jaksa ihan ymmärtää tätä kaikkea. Ja varsinkaan sitä, että tämän myötä ihmisistä tulee superpihejä. Elämässähän on ihanaa juuri se, että jos haluaa, voi taloudellisesti käydä koko perheen kanssa ravintolassa, tai vaikka jätskikiskalla ja Hoplopissa. Itse en ksaa tätä nyt paremmin muotoilla, mutta kirjoitit hyvin. Ehkä tämä on sitä, et nykyään ihmisillä on pakko olla sitä kontrollia kaikesta? Syömisestä, säästämisestä jne. Ja siis ymmärrän varsin hyvin, ettei kaikilla ole ollenkaan mahdollisuutta säästää ja joutuvat todellakin laskemaan kaikki menonsa. No, tää mun kirjoitus on ehkä sekavaa 😀 Mutta siis, hyviä ajatuksia sulta.

    1. Mä luulen, että epävarmoissa taloudellisissa / yhteiskunnallisissa ajoissa just toi kontrolli on se juttu, mikä on tän taustalla. Ihmiset kokevat enemmän kontrollia asiasta kovalla säästeliäisyydellä ja joka euron laskemisella. Ja varmaan säästämiseen ja sijoittamiseen jää tietyllä tapaa myös koukkuun, kun se on niin helposti mitattavaa numeroin, vähän niinkuin vaikkapa painonpudotuskin. En tiedä, mutta toivon, että tää trendi ei tästä syvene ja mene yli 🙂

  3. Hyvää pohdintaa ja kiitos mahtavasta blogista! 🙂 Silmään osui tuo “keskituloinen”-termin käyttö. En tiedä teidän kummankaan tuloja, mutta päättelen, että yhdessä tienaatte yli 7000e/kk bruttona. Nykyään palkkojen keskiarvo taitaa olla jotain 3200-3500e/kk per hlö. Toisaalta mediaanipalkka on alle 3000 e/kk bruttona. Keskituloisen voi tietysti määritellä hyvinkin laajasti, mutta itse ajattelisin, että esim 5000e/kk bruttona on hyvätuloinen. Noihin ansioihin pääsee suomessa kuitenkin melko harva suhteessa ns valtaväestöön. Itse lukisin teidän perheen blogin perusteella niihin hyvätuloisiin. On varaa matkustaa, ostaa kalliita tavaroita ja laittaa rahaa säästöönkin. 😊 Vaurauden käsitteestä olen ihan samaa mieltä!

    1. Olen itsekin juuri tätä mieltä, että keskituloinen ei matkusta tiheään, jättäydy työelämästä vapaalle ennen aikojaan tai ostele hintavia hankintoja jatkuen. Toki Annakin varmasti myy tavaroita eteenpäin ja tekee sijoituksia harkiten. Mutta pelkästään Annan laukut ovat yhtä arvokkaita, kuin koko oma irtaimistoni.

      Itse sanoisin keskituloiseksi 2000-3000€/kk tienaavat ja nuo 5000€/kk tienaavat ovat jo todellakin hyvätuloisia. Tietenkin toki heitä verotetaan enempi, mikä on mielestäni reilua. Kyllä heillä jää verojenkin jälkeen rahaa kulutettaksi.

      1. No ensinnäkin ihan jo EVAn määritelmässä on mun mielestä hyvin kiteytetty keskituloisuus: Keskituloiseksi tai keskiluokkaan kuuluvaksi tuntee itsensä henkilö, joka käy vakituisesti töissä, matkustelee, asuu omistusasunnossa ja joka on ehkä jo jättänyt nuoruuden huuman taakseen ja tekee “asiat niin kuin ne kuuluu tehdä”. Osuu erittäin hyvin meihin. Se, että olen vuosikymmenen aikana kerryttänyt omaisuutta laukkukokoelman verran on ihan sama kuin olisin säästänyt sijoitustilille. Se, että irtaimistomme arvo on erilainen, ei jaa meitä eri tuloluokkiin.

        Tärkeintä on muistaa, että keskituloisuus ei ole sellainen asia, että juuri Sinä voit määritellä, mihin kukakin kuuluu. Siihen on pääpiirteiset raamit, joiden puitteissa minä nähtävästi tulotasoltani kuulun nimenomaan keskiluokkaisuuteen ja keskiluokkaisuuskin on sellainen määritelmä, jonka jokainen vähän itsekin henkisesti kokee. Et varmaan pitäisi siitä, jos määrittäisin sinut tulojesi perusteella esimerkiksi pienituloiseksi, jos itse kokisit itsesi keskituloiseksi? Mun mielestä 2000 €/kk ansioilla ei ole keskituloinen vaan pienituloinen, mutta mielipiteelläni asiassa ei ole mitään väliä.

        Haluaisin myös ottaa kantaa tähän “jättäydy työelämästä vapaalle ennen aikojaan”. Kuka näin on tehnyt? Minä lopetin toisen töistäni ja edelleen joka päivä pyöritän yritystäni, josta voin nostaa tätä keskituloista-hyvätuloista palkkaani. Se, että jättäydyn pois toisesta työstä jaksamisresurssien vuoksi keskittyäkseni lapseni hoitoon ennen toisen lapsen saapumista muutaman viikon ennen kuin olisin siihen ollut oikeutettu jo äitiysvapaiden puolesta, ei kyllä todellakaan ole työelämästä vapaalle jättäytymistä. Mä itse asiassa muutenkin lopetin TOISEN työni aika tasan 8 viikkoa ennen kuin olisin siihen ollut oikeutettu muutenkin, sillä väliin olisi mahtunut kesäloma. Mun mielestä tuollainen asenne on vähän tympeä ja tyrmistyttävä.

        Ihan asian ohi, niin millä perustein enempi verotus on “reilua”? Siis jos kaikkien veroprosentti olisi 30 %, niin hyvätuloinenhan maksaisi yhteisiä yhteiskunnan kustannuksia enemmän, koska tienaisi enemmän, eli tuo prosenttimäärä tuottaisi enemmän rahaa. Millä perustein siis progressiivinen verotus on “reilumpaa”? En siis sano, että vastustan progressiivista verotusta, mutta vastustan kyllä tuota hieman kostomentaliteettista asennoitumista hyvätuloisuuteen, mikä tuosta huokuu ja haluan ymmärtää, miksi on reilua, että kaksi kokopäiväisesti työssä käyvää ihmistä maksaa huomattavasti erilaisia summia saman hyvinvointivaltion ylläpidosta ja ennen kaikkea miksi niin moni suhtautuu siihen niin negatiivisesti, eli ikään kuin, että on “oikein, että rikkailta otetaan pois”? Tuossa ajattelumaailmassa mun mielestä kytee modernin kommunismin siemen ja haluan ihan oikeasti ymmärtää tätä logiikkaa, josta olen hyvin eri mieltä.

        Mulle on kunnia maksaa veroja. Musta on upeeta, että meillä on monet systeemit ja infrat takaamassa hienoja mahdollisuuksia kaikille. Maksan mukisematta veroni ja solidaarisuusveroni ja muut saamatta nauttia samalla tapaa äitiyslomista sun muista. Olen toki sitä mieltä, että verorahoja voisi käyttää paljon paremmin ja ajoittain harmittaa maksaa paljon veroja, jos kokee niiden menevän asioihin, jotka eivät tunnu oikealta. Mutta silti koen sen hyvätuloisena/keskituloisena kansalaisena minun oikeudeksi ja hyvän järjestelmän ylläpidoksi välttämättömäksi, enkä joksikin raipaksi.

    2. Itse asiassa “Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan keskituloinen tienaa 1900 – 6400 € kuukaudessa.” Lähde: https://www.saldo.com/blog/keskituloinen
      Molemmat osumme tuohon haarukkaan ja sen takia koen, että olemme keskituloisia. Myös kun lukee tuosta “henkisestä keskituloisuudesta”, niin varmaan sekin liittyy tähän asiaan hyvin vahvasti, eikä nuo sun luettelemat tavarat, matkat ja säästöt poissulje keskituloisuutta, vaan kuten tuossakin kirjoituksessa aika hyvin tiivistetään, keskituloisuus on hyvinkin laaja käsite.

      En tiedä mikä on mahdollisimman virallinen määritelmä keskituloisuudelle, mutta se ei myöskään ole mun mielestä postauksen tavoitteen kannalta mitenkään olennainen seikka olemmeko keskituloisuuden yläreunassa vai hyvätuloisuuden alareunalla. Jos olisin kirjoittanut, että olemme hyvätuloisia, olisin taas jälleen kohdannut sen “miksi yrität larpata rikasta kun ootte perustaviksia?!” asenteen, joka hienosti tuli jo viimeksi pintaan kirjoittaessani, että maksan veroja siellä 10 % ylimmässä ryhmässä.

  4. Hyvä ja tervetullut kirjoitus! Juuri viikonloppuna itsekin tuskastelin tätä tämän hetken kolmekymppisten sijoitus/vaurastuminen -maniaa, joka ainakin itsessäni aiheuttaa ahdistusta, syyllisyyttä ja suorituspaineita. Mikä on aivan älytöntä reagointia itseltäni, tiedän sen, mutta kiva silti kuulla muiltakin vähän tästä tämän päivän hegemoniasta poikkeavaa pohdintaa. Tosi järkeviltä ja fiksuilta kuulostavat teidän suunnitelmat.

    1. Kiitoksia 🙂 Joo, se on ollut jännä seurata tätä ilmiötä, sillä musta se on hyvinkin vahvasti kolmekymppisten “mania” tällä hetkellä, kuten sanoit. Ja ehkä en ole seurannut miesten keskustelua, mutta helposti tuo tuntuu mun mielestä myös olevan naisilla erittäin vahvasti pinnalla ja siksikin olen asiaa seurannut mielenkiinnolla 🙂

  5. En kyllä ymmärrä, miten voit kokea itsesi keskituloiseksi. Vuositulojasi kyllä löytyy googlettamalla. Me olemme mieheni kanssa mielestäni keskituloisia, kun tienaamme molemmat matalapalkkaisella sosiaali- ja terveysalalla korkeastikoulutettuina (amk+yamk) yhteensä juuri ja juuri 5000e/kk. Tällä saamme maksettua asuntolainaa, lapsen harrastuksia, omia menoja ja ihan vähän jää säästöön. Säännöllisiin ulkomaanmatkoihin, merkkilaukkuihin tai hintaviin meikkituotteisiin ei ole rahaa. Välillä on hyvinkin tiukkaa ja ruokakaupassakin täytyy tehdä valintoja hinnan perusteella. Pikavippejä en kuitenkaan tarvitse ja maksuhäiriömerkintä olisi kuolema, sen verran usein täytyy osamaksumahdollisuuksia hyödyntää ostoksien teossa.

    Suomalaisen yleisin palkka on muistaakseni jotain 2600€/kk, joten sinä kyllä tienaat googlen mukaan enempi etkä täten voi mielestäni kutsua itseäsi keskituloiseksi. Lisäksi teillä on vielä miehesikin tulot. Tosin tuo määritelmä keskituloisesta on jokaisen omassa päässä, mutta hieman realismia toivon sinulta, en sano tätä pahalla, annan vain palautetta omasta keskituloisen näkökulmastani.

    Pidän blogistasi paljon ja herätät paljon tunteita näillä mielipidepostauksilla. Olet lumoavan kaunis ja yleensä samaistun ajatuksiisi, nyt tämä keskituloisuutesi vain närkästytti tällä kertaa. Joka tapauksessa ihanaa kesää ja odotusta perheellesi! 🙂

    1. En kyllä ymmärrä, miten voit mielestästi määritellä kenenkään muun puolesta sitä, mihin “ryhmään” tämä ihminen kuuluu. Eli olemme ehkä siis molemmat hieman äimän käkenä. Jos mielipiteistä puhutaan, niin MUN mielestä 2500 €/kk bruttopalkka on pienituloisuutta, mutta mun määritelmällä ei olekaan mitään väliä sinun tapauksessasi. EVAn määritelmän mukaan te olette tosiaan keskiluokkaa tuloissa ja vielä olennaisempaa on se, että sinä itse miellät teidät siihen luokkaan.
      Itsekin sanot, että määritelmä keskituloisuudesta on jokaisen omassa päässä, mutta samaan syssyyn vaadit minulta “realismia”, eli tarkemmin sanoan sinun mielipiteeseesi ja määäritelmääsi yhtymistä. Mun mielestä vähän kaksijakoista.

      Kiitoksia kommentistasi ja kiva, että viihdyt blogissani. Tämä on mun mielestä hassu asia närkästyä, ja vieläpä näin rajusti, kun kyseessä on ihan yhteiskunnallisessa keskustelussakin hyvin laaja määritelmä. Ja toisaalta voisit myös hieman astua minun kenkiini ja ymmärtää, että verotuksen ja muun jälkeen se rahamäärä, mitä meilläkin jää käteen, on sellainen, ettei tässä kyllä itseään rikkaaksi tunne, vaikka sinä varmaan minut sellaiseksi koet verrattuna omiin tuloihisi. Voisinhan toisaalta minä verrata omia tulojani 200 000 €+ vuodessa tienaavaan ja kokea olevani rinnalla pienituloinen? Mutta ei se ihan niin mene kuitenkaan. Ja jos minä kirjoitan olevani hyvätuloinen, niin salamana on keskustelua kommenttiboksissa siitä, kuinka yritän larpata olevani rikas, vaikka olen “vain keskituloinen”. Bloggaaja ei voi nähtävästi tehdä mitään närkästyttämättä joitain seuraajia. Tämä esimerkki on nimittäin suoraan edellisestä asiaan liittyvästä, jossa mainitsin maksavani veroja siellä top 10%:ssa.

  6. Moi Anna,

    Täällä kanssa yksi sinua arvostava lukija, kenen korvaan tuo oma “keskituloisuutesi” sattui.

    Kunnioitan suuresti työtäsi bloggaajana ja olet vuositulosi itse kovalla työlläsi ansainnut. Toki isompaa veroa maksat isoista tuloistasi, mutta tämä on Suomi, täälä nyt vain on progressiivinen verotus, se on ok ja kaikille täälä sama.

    Mutta pointtini oli tuo keskituloisuutesi. Me 2500/kk tienaavat olemme varmaan asteikollasi pienituloisia, jos itse olet keskituloinen? Toivon vain että arvostaisit meitä oikeasti tilastoissa keskituloisia ja hyväksyisit ja myöntäisisit olevasi hyvätuloinen. Ei siinä ole hävettävää, eikä lukijasi siitä kaikkoa. Arvostaisin itse sitä, että et yrittäisi olla jotain mitä et ole. Tässä tapauksessa et mielestäni voi olla keskituloinen, vaikka kuinka niin itse haluaisit sanoa.

    1. Ei pahalla, mut ei oikeestaan kyllä hyvälläkään? Ainakin tuo kommenttisi ulosanti on vähän sellainen, että se oikeasti tuntuu ikävälle. Ensinnäkin, miten liittyy arvostukseen se, jos joku mieltää itsensä eri tuloluokkaan kuin mihin sinä mieltäisit hänet? Tähän keskituloisuuden määritelmään on vastannut Nimetön tuossa alla ja olen itsekin kommentoinut asiaa tuossa ylempänä.

      Ensinnäkään, en kokisi mitenkään hävettäväksi olla hyvätuloinen. En ymmärrä tätä mentaliteettia, jossa se olisi jotenkin hävettävää? 😀 Toiseksi, miten on keskituloisten arvostuksesta pois, jos miellän itse olevani keskituloinen? Pidänkö silloin vähemmän tienaavia keskituloisia huonompana? EN nyt ymmärrä ollenkaan, mutta ehkä tämä kertoo enemmän sinun sielunmaisemasta kuin minun, sillä en koe mitenkään huonompana heitäkään, jotka ovat pienituloisia. En myöskään koe, että hyvätuloisuus saisi lukijoita kaikkoamaan. Tää nyt vaan on eurollisesti ajatellen oikea “lokero” mulle ja myös koen sen henkisesti oikeaksi mulle. Kun joskus mainitsin (faktan), että olen eniten veroja maksavien top10%:ssa, niin sain hirveän ryöpyn, ettei muuten voi pitää paikkaansa. Eli mikään ei ole hyvä, sillä jos olisin kirjoittanut meidän olevan hyvätuloisia, valitettaisiin tääll äsiitäkin.

      Se, että sinun mielestäsi ei joku voi olla keskituloinen, ei kuitenkaan ole mikään todellinen fakta, vaan sun itsesi veteen piirtämä viiva ja on mun mielestä todella karua tekstiä tuo kommenttisi. Harmi, jos et nyt voi arvostaa minua, mutta minä en todellakaan yritä olla jotain mitä en ole, vaan minä MIELLÄN meidät keskituloisiksi, kuten tuossa postauksessakin lukee. Se ei ole sinun oikeutesi määritellä minun puolestani tuota asiaa, vaikka sinun kirjoissa minä saatankin sitten olla hyvätuloinen.

  7. Kylläpäs monta vaivasi Annan keskiluokkaisuusajatus 🤔

    Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) mukaan keskituloinen tienaa 1900 – 6400 € kuukaudessa ja Tilastokeskus määrittelee keskiluokan tai keskituloiset väestöryhmäksi, joka tienaa 75–125 % mediaanitulosta.

    Määritteleepä sen sitten miten tahansa niin keskituloiset ovat selvästi suurin tuloluokka ja se voidaan jakaa kolmeen alaluokkaan: ylemmät keskituloiset, keskimmäiset keskituloiset ja alemmat keskituloiset. Alempiin keskituloisiin kuuluvat tienaavat kuukaudessa käytettävissä olevaa tuloa 1525 – 2236 € ja heitä on 33 % väestöstä.Keskimmäisen keskituloisten ryhmän käytettävissä olevat rahatulot ovat 2237 – 3049 €/kk ja ylemmän keskituloisen 3050 – 4065 €/kk. Keskimmäiseen ryhmään kuuluu 24,5 % ja ylempään 10,7 % väestöstä.

    Mutta tutkimuksen mukaan keskituloisen määritelmä pitää sisällään paljon muutakin kuin vain tietyt kuukausi- tai vuositulot. Se on myös tunne siitä, että kuuluu keskiluokkaan ja suurin osa suomalaisista tunteekin juuri kuuluvansa keskiluokkaan.Keskituloiseksi tai keskiluokkaan kuuluvaksi tuntee itsensä henkilö, joka käy vakituisesti töissä, matkustelee, asuu omistusasunnossa ja joka on ehkä jo jättänyt nuoruuden huuman taakseen ja tekee “asiat niin kuin ne kuuluu tehdä”.

    Eli nämä tulorajat ovat niin häilyviä, että tärkeintä lienee loppupeleissä se, mihin ryhmään ihminen itse itsensä identifioi.

    1. Kiitos, tätä samaa olinkin tulossa kommentoimaan 😀 Mä en ees kirjoittaessa ajatellut mitään euromääräistä rajaa keskituloiselle, vaan juurikin tämän henkisen ajatuksen siitä, että koen olevani keskituloinen juurikin elämäntapamme perusteella, vaikka ymmärrän toki, että keskiluokkaisuuttakin on hyvin erilaista.

  8. Apua Anna, en halua pahoittaa mieltäsi tai suututtaa ketään! Tuli itselle paha mieli, kuinka lyttäät ja et edes yritä ymmärtää näiden oikeasti keskituloisten kommentoijien tarkoitusta. Olet niin kärkäs perusteluinesi, pelottaisi ihan oikeasti väitellä kanssasi kasvotusten, pelkään että nylkisit elävältä 😅

    Tarkistin ja totuus on, että suomalaisen yleisin palkka on tuo 2600€/kk, josta lähtee verot ja muut maksut. Lienee siis perusteltua sanoa, että se on tuota keskituloisen palkkatasoa tänäpäivänä. Olet itse aika kaukana tuosta mediaanista, tarkistin myös netistä löytyviä tulotietojasi. Ehkä ymmärrät, että Suomessa on paljon pienipalkkaisia ja olet heihin verrattuna ihan muuta kuin keskiluokkainen.

    Ihan sama kuitenkin missä palkkaluokassa olemme, olemme kaikki silti samanarvoisia ihmisiä. Se on tärkeintä.

    Ja myös minä haluan sanoa, että arvostan työtäsi ja blogiasi, en yritä oikeasti ärsyttää vaan haluan vain yrittää saada sinut ymmärtämään miten me tavalliset koemme keskituloisuuden.

    1. En nyt ihan ymmärrä taas missä kohtaa lyttään ketään tai olen kärkäs? ! Ei mun tarvii yrittää ymmärtää sitä, että joku omalta ajatuspohjaltaan yrittää tunkea mua johonkin lokeroon vielä tökerösti arvioiden tarkoitustani. Kärkkäyttä ei ole se, että seisoo mielipiteensä takana pyörtämättä sitä vastaamaan jonku toisen mielipidettä

      Mediaani ei ole = keskituloisuus. Jos mun selitys ei kelpaa niin lue vaikka tuo EVAn määritelmä ja ymmärrä, että suomalaisista yli puolet kuuluvat tuohon “luokkaan” ja se kattaa niin 2000 e kuussa tienaavat kuin 6000 euroa kuussa tienaavat. Määritelmä on hyvin laaja. Toki olen “ihan muuta” kuin pienituloinen, mutten missään väittänytkään olevani pienituloinen.

      Kaikki olemme samanarvoisia ihmisiä, paitsi bloggaaja, jotka eivät edes saa itse määritellä omaa keskiluokkaisuuttaan, vaikka se on ihan alan järjestön mukaan tärkeä markkeri asiassa. Huoh ihan totta.

      “Me tavalliset”. Voi hyvät hyssykät. Et yritä ärsyttää, mutta kuitenkin onnistut siinä tämmösillä typeryyksillä. Minä olen tavallinen. Ihan samalla lailla kuin sinäkin. Se, että joku kokee keskituloisuuden eri tavalla kuin sinä, ei tee siitä kokemuksesta väärää tai ihmisen parempi palkka hänestä epätavallista.
      Ole hyvä ja lue keskituloisuuden määritelmästä, joka on erisuuri kuin mediaani ja voidaan palata itse postauksen aiheeseen, eikä junnata tässä.

        1. Siis mikähän tässä on nyt epäkohteliasta? 😀 En kyllä ihan ymmärrä. Miten toinen tarkentaa sanomisiaan, kun on ensimmäinen kommentti tältä kommentoijalta?

      1. tää oli kyllä aika kärkäs kommentti, tämmöset typeryydet”jne. 😀 ja kukaan ei sanonu että bloggaaja ei olis samanarvonen ihminen kun muutkin, en usko että näissä on nyt takana sun lyttääminen, vaan ihmisten kokemusten ja todellisuuksien eroavuus, mikä on ihan normaalia.

  9. Hei Anna! Pidin postauksestasi ja olenkin hyvin pitkälti samaa mieltä asioista.. Kalskahti hieman vain korvaan että pidät 2500e kuussa bruttona tienaavia pienituloisina? Aika hurjaa 😮 itse kuulun tähän tuloluokkaan ja pidän itseäni hyvinkin keskituloisena..miehelläni on sama tulotaso.. On omakotitalo, 2 autoa.. (Työmatkojen takia autot ovat välttämättömyys) Matkustelemme n. Kerran vuoteen.. Kaikki on elämässä hyvin, säästöjä pystymme hieman kerryttämään ja tarvitsemamme asiat pystymme hankkimaan. Tämä on täysin mahdollista perheessä joka sinun näkökulmastasi on pienituloinen.. Keskustelu tästä aiheesta on mielestäni kuitenkin hyvin mielenkiintoinen.. Enkä halua mieltäsi pahoittaa☺️ p.s. Olen lukenut blogiasi about aussivuodestasi lähtien mutta ensimmäistä kertaa uskaltaudun heittää kommenttia🙈Olen sinua usein ihaillut ja arvostan suorapuheisuuttasi ja rohkeutta puhua tulenaroistakin asioista. Hyvää kesänjatkoa!

    1. En mä ajattele yhdestäkään palkasta oikein mitään, paitsi omastani. Mulle on aivan yhdentekevää, mitä joku toinen tienaa, toi oli lähinnä turhautunut esimerkki, että mielipiteitä voi olla monenlaisia, mut ne on kaukana toisistaan ja silti ei vääriä, eikä ketään pidä tunkea johonkin muottiin, mihin tämä ei kuulu. Mun mielestä jokainen, joka laskee ittensä keskituloiseks ja tienaa ennen veroja alle 100 000 saa ittensä sellaiseksi laskea 🙂

  10. Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot vai mites se menikään? 😀 Itse tienaan noin 3500e, mikä jonkun mielestä on paljon, mutta maksan tällä hetkellä taloudessamme kaiken vuokrasta autolainoihin ja suurimman osan kaikista elämisen kuluista, kun mieheni vielä opiskelee. Eipä tässä juurikaan säästöön jää ja joku yllättävä eläinlääkärikulu tai autonhuolto voi kyllä hetkeksi horjuttaa tätä taloutta, joten en kyllä miellä itseäni keskituloiseksi, kun puuttuu esim tuo omistusasunto mikä aika monella muulla keskituloisella on. Eli tosiaan keskituloisuuden voi mieltään henkisesti hyvin monella tavalla ja mä koen ainakin tässä elämäntilanteessa olevani ennemmin pienituloinen. Mutta tuo verotus Suomessa on kyllä jännä asia, kun se herättää niin paljon keskustelua. Mä olen iloinen ja ylpeä siitä, että voin maksaa nyt veroja, sillä olen saanut niin paljon verorahoista (ilmainen koulutus eskarista yliopistoon, sairaanhoito yms). Olen kyllä sisäistänyt tämän vasemmistolaisen ajattelun varmasti isältäni, joka on enemmän kuin tyytyväinen siitä, että maksaa 45% veroja, kun ymmärtää mitä niillä verorahoilla saa. Asuimme lapsuudessani perheenä ulkomailla ja tuon työkomennuksen jälkeen se konkretisoitui isälleni selkeästi miksi hän mielummin maksaa niitä veroja kuin elää sellaisessa yhteiskunnassa, missä maksat vähän veroja ja sen sijaan maksat kaikesta muusta ja elämä on todellakin kovempaa ja epätasa-arvoisempaa. Se vaikuttaa jo ihan yleiseen turvallisuuteen, mikä helposti unohtuu. No joo, en tiedä miten tämä mun teksti rönsyili näin pahasti, mutta musta on tosi mielenkiintoista lukea ja keskustella raha-asioista (ja politiikastakin) vaikka olisikin aivan eri mielipiteet. 😊

    1. Kiitos kommentistasi! Juuri tämä on se mikä mua kiukuttaa viivojen vetämiseksi keskustelussa ja vielä niin, että ohessa hieman arvostellaan sivulauseessa ja veikkaillaan tarkoitusperiä. Jokainen määritelkööt oman tilanteensa itse mun mielestä.

      Tohon verotukseen, niin mielelläni mäkin veroja maksan, kun ymmärrän niiden tarpeen ja hyödyn. Ihan oman perusturvallisuuden ja lapsen elämän kannalta välttämätöntä mun mielestä. Kyseenalaistan lähinnä sen, että verorahoja käytetään mun mielestä paikoitellen tosi väärin ja haastan tarkastamaan ajattelutapaa jos suhtautuu progressiiviseen verotukseen hieman kostavasti/rankaisevalla mentaliteetilla.

  11. Tuossa keskituloisuuskiistassa lienee kysymys ihan vaan siitä, miten kukakin tuon termin ymmärtää. Yleisin kuukausipalkka Suomessa tosiaan keikkuu siinä 2600 euron hujakoilla kuten ylempänä on jo sanottukin, ja tämän takia monet kaiketi mieltävät keskituloisen ihmisen tienaavan suunnilleen tuon verran. Kaikki on suhteellista ja riippuu ihan siitä, mihin vertaa. Pienituloisten ja juuri ja juuri tuon 2600/kk tienaavien vinkkelistä katsottuna sinä olet melko suurituloinen, kun taas “rikkaisiin” verrattuna lienet juurikin keskituloinen. Eipä näistä mieltään kannata pahoittaa suuntaan eikä toiseen, jokainen kun katsoo asiaa omasta näkökulmastaan.

  12. Hyvä mielipidekirjoitus Anna.
    Itseäni tökkii myös tämä nykymeno: raha, raha, raha… Itse juoksin rahan perässä ja tienasin hyvin viimeiset 20 vuotta. Nyt hyppy pois työelämästä burnoutin vuoksi – raha ei tuo onnea jos sitä tekee niska limassa vain rahan itsensä takia. Juurikaan ei säästöön jäänyt mutta nyt vituttaisi vielä enemmän jos olisi kaiken vähäisen vapaa-ajan istunut kotona kirstun päällä – kaikki onneksi paloi reissaamiseen ja elämiseen. Kivaa oli! Sanoisin jonkinlaisena loppukaneettina että aika kuluu koko ajan ja sitä ei saa takas, rahaa taas pystyy tienaamaan aina. Eli kannattaa käyttää se aika niin että nauttii, se voi loppua huomenna ja yhtään mitään et saa mukaan.

  13. Moi!
    Oon sun kanssa samaa mieltä tuosta että onko se sitten vaurastumista, jos kaikesta täytyy pihistää, erityistä hämmästystä aiheuttaa nämä jotka on esimerkiksi valmiita luopumaan unelma-asunnostaan vaan että säästäisi muutaman satasen kuussa enemmän. 😀 mutta jokainen tyylillään.

    -Emmi

  14. Kiitos Anna loistavasta mielipidekirjoituksesta jälleen! Sen verran mielenkiintoinen keskustelu keskituloisuudesta, että oli pakko itsekin lyhyesti jtn tekstiä raapustaa. Olen hieman hämmästynyt muiden lyttäyksistä sen suhteen, ettei Anna muka voisi mieltää itseään keskituloiseksi. Tämän suhteen olen myöskin hyvin vahvasti sitä mieltä, että tärkeimpänä on jokaisen oma fiilis siitä, että mihin “lokeroon” kuuluu.

    Esim. itse miellän itseni keskituloiseksi, vaikka muutama tuttu onkin väittänyt minua hyvätuloiseksi. Bruttotuloni ovat reilu 4200e/kk. Tästä huolimatta miellän itseni täysin keskituloiseksi. Annalla toki on tietääkseni minua suuremmat tulot, mutta ei tämä poista sitä tosiasiaa etteikö hänkin voisi mieltää itseään keskituloiseksi. Oikeastaan nyt kun aloin miettimään niin voisin allekirjoittaa kaikki Annan sanomat toteamukset 😀 Pidän itsekin 2500e/kk bruttotuloja pienituloisena, eikä tätä näkemystäni poista mediaanipalkka tilastot yms. Verotus tosiaan vie ansiotuloista niin ison siivun, että pakko myöntää, että melko paljon pitäisi palkkani tästä nousta, että osaisin mieltää itseni hyvätuloiseksi.

    En ylipäätään ymmärrä, että mikä merkitys kenellekään on tunteeko joku itsensä keski- vai hyvätuloiseksi. Se tunne ja merkitys on niin laaja, että turha pelkästään palkkanauhaa tuijotella.

    1. Esimerkiksi amk käyneen sairaanhoitajan peruspalkka on yleensä 2300-2600e/kk eli kaikki hoitajatkin ovat ilmeisesti pienituloisia teidän rikkaiden mielestä?

      1. Siis mitä ihmeen väliä jonkun mielipiteellä on? Jos sinä itse koet pärjääväsi tuolla summalla, niin mikä merkitys jonkun muun mielipiteellä on? 😂 Ei kai sun palkkapussiin sen enempää rahaa tule konkreettisesti vaikka joku ajattelisi että olet hyvätuloinen? Ei tsiisus.

      2. Kyllähän AMK käyneet sairaanhoitajat itsekin pitävät palkkaansa liian pienenä, ainakin hoitajien palkkauksesta puhutaan jatkuvasti 🤔 kyllä minä olen näin yliopistokoulutettuna farmaseuttina sitä mieltä että suunnilleen saman suuruinen palkkani on korkeintaan ihan ok. Pidän toki itseäni silti ihan keskituloisena, varsinkin kun taloudessa on toinenkin tienaaja jonka brutto on n. 1000e enemmän tällä hetkellä. Yksinhuoltajana olisin todellakin pienituloinen.

      3. Niin, kyllä näin kaupantätinä, joka tienaa “vajailla” tunneilla 2200€, kuulostaa tuo sairaanhoitajan palkka todella pieneltä vastuuseen ja koulutukseen nähden. Toki tuskin juuri kukaan saa tuota peruspalkkaa, vaan tuohon tulee reilusti lisiä päälle, jotka jo tuohon minun bruttooni sisältyivät. 😁 Ja siis todellakin tunnen itseni pienituloiseksi, en keskiluokkaiseksi näillä tuloilla, vaikka ihan kivasti pärjäänkin 😄 Ja kuten monta kertaa on todettu, viralliset määritelmätkin ovat aika laajat ja siihen lisätään vielä tunnepuoli päälle, niin mitä väliä sillä on, kutsuuko Anna itseään keskituloiseksi.

  15. Hyvä kirjoitus! Itse olen miettinyt, että mikä ihmeen mittari se omistusasuntokin on olevinaan vaikka sellaisessa asunkin. Eivät kaikki todellakaan sellaista hanki,vaikka hyvin voisivat. En myöskään näe järkeä siinä,että “säästetään kaikki mitä voidaan” ja eletään sitten kädestä suuhun penniä venyttäen. Miksi ihmeessä? Sitä varten minä käyn töissä,että voin kustantaa itselleni kauniita tavaroita,ulkomaanmatkoja,harrastuksia ja hyvää ruokaa. Mutta jokainen toki arvottaa rahan ja sillä saatavat hyödykkeet eri tavoin. Ja mitä vaurastumiseen tulee,niin samat on mietteet.

  16. Näissä rahakeskusteluissa aina jaksaa ihmetyttää ne analyysit, että kun on jotain tiettyä materiaa tai harrastusta, niin on ehdottomasti oltava rikas. Aika usein täälläkin kommenttilootassa näkyy tekstiä, jossa sun arvioidaan olevan tosi rikas, koska on kymmeniä merkkilaukkuja ja varaa matkustella. En sitä asiaa kiistä, etteikö nykyään varmaan bloggaajat varmaan ihan mukavasti tienaa, mutta silti se suoraviivainen analysointi tuntuu vähän epäreilulta. Kun olen tätä blogia lukenut varmaan sen kymmenisen vuotta, niin väitän että silloin alkuaikoina tuskin tällä hommalla on supersummia tienattu. Ja silti mielenkiinnon kohteet matkustelun ja laatuesineiden suhteen on ollut samoja, jos oikein muistan.

    Mitä yritän sanoa, niin aika paljon voi omilla valinnoillaan vaikuttaa raha-asioihin. Minä olen ikäni harrastanut ratsastusta, jota usein pidetään jotenkin elitistisenä lajina. Itse olen keskiluokkaisesta perheestä ja lapsena olin onnekas sillä tavalla, että vanhemmat tuki harrastuksissa, koska kokivat sen tärkeänä. Mutta meillä ei sitten esimerkiksi mitään vaatteita käyty ostelemassa eikä ollut viimeisintä elektroniikkaa. Ja heti kun pääsin, niin menin töihin ja aloin itse rahottaa omaa harrastustani. Siinä missä kaverit käytti rahansa ja aikansa esimerkiksi bilettämiseen, alkoholiin, festareihin ja mökkireissuihin, niin minä käytin hevosiin. Ja sillä tiellä ollaan edelleen: en käytä moneenkaan sellaiseen asiaan rahojani mihin kaverini käyttävät, koska haluan käyttää ne eläimiin. Silti saan aina osakseni ihmettelyä ”miten sulla on varaa tohon”. Opiskeluaikana kävin jopa kolmessa paikassa töissä, jotta pystyin elättämään itseni ja heppani. Välillä tuntui että siihen uupumukseen kuolee, mutta kyllä se vanha rakas kauhtana hevonen oli aina niiden työpäivien arvoinen.

    Kun ihmiset jotenkin oppisivat, että tämä on valintojen maailma, ei olisi ehkä niin kovasti kateellisia ihmisiä liikenteessä. Minulta se ei ole pois, jos joku käyttää omat rahansa esim. merkkilaukkuihin ja matkusteluun, vaikka ne aihealueet eivät juuri minua kiinnosta. Ymmärrän kumminkin, että ne voivat olla jonkun intohimo siinä missä minä haluan omat rahani ”hassata” omiin mielenkiinnonkohteisiini. Ja uskoisin, että vaikka olisi kuinka hyvätuloinen niin näitä valintoja täytyy tehdä, ei ehkä välttämättä niin tiukasti kuin alemmilla palkoilla, mutta jollain tasolla kyllä.

  17. Moikka,
    mua alkoi ihan naurattaa kun luin näitä kommentteja 😀 eikä suinkaan kenenkään mielipiteet tai tilastot keskituloisista, vaan ihan oma ajatusmaailmani jossa oon pitänyt itseäni hirveän hyvätuloisena kun käteen jää se reilu 2000e 😀
    toki ymmärrän että se ei oikeasti ole kovinkaan iso raha, mutta koska aikanaan olen elellyt tosi pienillä tuloilla, niin nyt toi reilut 2000e tuntuu ihan miljardööriltä! saan siitä säästöön itselle ja lapselle, maksan asuntolainaa, syön toisinaan ulkona ja käyn ulkomailla kerran vuoteen. Oon siis pitänyt, ja pidän edelleen, itseäni onnekkaana että tuloni mahdollistaa mulle nämä asiat.
    Nauratti siis vaan se, että ilmeisesti mun ajatusmalli on ollut ihan vinksallaan (nyt kun olen lukenut nämä tilastot ja ymmärrän paremmin), mutta haittaakos tuo kun se on mut tyytyväiseksi tehnyt 🙂
    Mä oon aina sillain että vaaaaau jos joku sanoo kk-tuloikseen vaikka 3000e, se on musta jo ultimaatti rikkaana elelyä! 😀

    Saana

    1. Mustakin 3000e/kuukausi on jo rikkaana elämistä. Tää on niin suhteellista, mihin kukakin on tottunut elämässään.

  18. Moi Anna, ihan hyvä kirjoitus. Raha merkkaa ihan liikaa tässä yhteiskunnassa ja se ihminen ja ihmisen elämä unohtuu kaiken materian ja rahan keskellä.

    Vaikka kenenkään mielipiteellä ei ole lopulta yhtään mitään valiä, niin haluan kuitenkin kertoa oman näkökulmani tähän keskituloisuuteen. Jos minulla olisi Annan tulot , kokisin itseni hyvätuloiseksi. jos tienaisin edes 3500€/kk kokisin itseni hyväpalkkaiseksi. Tienaan nyt hoitajana siten, että käteen noin 1500€ kuussa. Koen olevani keskituloinen. Mutta halusin vain omaa näkökulmaani kertoa, kun kerta rahasta kyse. Itse arvostan vaatteita tai laukkuja enemmän elämää, ihmisiä ja ympäristöä.

    Ihanaa kevättä kaikille teille köyhille, keskituloisille ja rikkaillekin. Muistakaamme, että olemme täysin samanarvoisia rahasta huolimatta eikä onnistumisiamme voi mitata rahassa. 🙂

  19. Vau, nyt on mielenkiintoisia kommentteja ja näistä huomaa kyllä meidän suomalaisten tuloerot ja suhtautumisen rahaan, etenkin toisen rahoihin! En tiedä itkeä, vaiko nauraa.

    Tuolla oli puhetta, että suomen yleisin palkka olisi 2600e/kk ja näin olen itsekin koko ajan olettanut, joten sen palkkaluokan koen myös aikalailla keskituloiseksi. Heitä on kunnallisen alan hoitajat, palomiehet, lastentarhanopet,poliisit ja monet muut tärkeät. Tekevät tärkeää työtä, aivan liian pienellä palkalla suhteessa vieläpä koulutuksen kestoonkin. Heille soisin enemmän ja uskoisin, että heidän palkkojen saaminen oikealle tasolle helpottaisi suuresti tätä palkkakeskusteluakin. Heitä on meinaan niiin paljon ja voin kuvitella, että juuri heitä risoo tämä Annan kokemus omasta keskituloisuudestaan. Palkkatasa-arvo vähentäisi katkeruutta ja olisi reilumpaa, etenkin siis juuri näillä kunnallisen alan töissä, jonka myötä se naisenkin euro on sen 80snt jne..

    Mutta ei se raha tuo onnea, näin onneksi oli joku muukin tuolla todennut. Se on myös totta, että sillä ei ole väliä mihin palkkaluokkaan kuuluu, kunhan pärjää ja kokee saavansa työstään sen minkä kuuluukin. Ihan sama mitä työtä sitten on, pelastatko ihmisiä vai viihdytätkö heitä kirjoituksilla ja valokuvilla.

    Jatkakaa ihmeessä keskustelua, hyvin mielenkiintoista ja hyvää viihdettä!

  20. Olen itsekin vähän höveli raha-asioiden suhteen, enkä säästä kaikkea mahdollista tai mieti hulluna sijoituksiani. Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien nuorten ja nuorehkojen kannattaa alkaa kerryttää sitä omaisuutta mahdollisuuksien mukaan eläkettä varten, esim. sen omistusasunnon kautta. Tällä hetkellä näyttää, että meidän eläkkeet eläkejärjestelmästä tulevat leikkaantumaan ja mukavien eläkepäivien takaamiseksi on hyvä olla myös omia säästöjä/omaisuutta. Sen puolesta raha ja säästäminen on musta muotivillityksenä ihan hyvä asia!

  21. Mä haluaisin kyllä kyseenalaistaa vielä yhden asian tähän liittyen, nää kun on molemmat sun suusta: Ootko oikeesti sitä mieltä, että henkilö, joka kuuluu Suomen eniten veroja maksavaan 10 %:n on keskituloinen? Tiedän, että jauhot jo asiasta monessa kommentissa, mutta kunhan halusin esittää kysymyksen.

    1. En ymmärrä miten nää poissulkee toisensa? Jollen nyt ihan väärin muista, niin ansioitulojen ollessa 55 000+, maksaa veroja top10%:ssa suomalaisista. Silloinkin se kuukausipalkka jää noin 4500 € kuussa, josta lähtee n. 30% veroihin. Ja kyllä mun mielestä se, että käteen jää noin 3000 e kuussa on erittäin vahvasti keskiluokkaa. Sun ei tarvii olla asiasta samaa mieltä, eikä tämä olekaan mikään vahva tilastollinen lukema, johon takertua. EVAn määritelmä tukee mun henkistä fiilistä asiassa ja saan ihan reippaasti mieltää itseni keskituloiseksi yksilöksi.

      1. Niin no, tarkemmin asiaan tutustuttuani korkeatuloisiksi määriteltyjä Suomessa on noin 5,8 %, eli ei kai suljekaan pois. Eli olin väärässä, mutta mielenkiintoista huomata, miten mielikuvilla värittynyt asia! Pahoittelut siis tästä, mukavaa kesää!

        1. Mä en oikeen ymmärrä miks tää aiheutti tällaisen haloon tai en ymmärrä yhtään miten tää asia loukkaa ketään. Mut hyvä, että selvisi sulle tää eroavaisuus 🙂

          1. Mä sinänsä ymmärrän, koska se keskituloisen määritelmä on niin laaja. Itekin oon eläny kuvitelmassa, jossa keskituloisiksi lasketaan suunnilleen se alempi ja keskimmäinen keskiluokka, ja ylempi keskiluokka ois sit jo jotain hyvätuloisten luokkaa.

            Mua ei loukkaa mitenkään tää asia, jokanen kuulukoon mihin luokkaan hyvänsä ja miks oikeestaan pitäis kuulua mihinkään luokkaan! Mut silti näköjään kuitenkin elän jonkun sortin lokeromaailmassa, missä oon luokitellu asiat tietyllä tavalla, ja jos jonkun luokittelu (tai se oikeakin) poikkeaa omasta, niin heti alkaa kyseenalaistaa asiaa.

  22. Heippa, ekaa kertaa täälä tuli sellainen olo, että pakko kommentoida.

    Voiskitko Anna kuvitella, että eläisit vaikkapa kesän 1500e/kk rahalla? Verot tästä olisit jo maksanut ja tuo summa jäisi sinulle lainanlyhennyksiin, ruokaan, omiin ja lapsesi huveihin, ostoksiin ja sitten vielä reisuihin? Niin elää keskituloinen.

    1. Voisin, jos olisi pakko. Ja voi olla, että niin elää keskituloinen. Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö myös 4000 € käteen saava ole keskituloinen. Se, että joku saa vähemmän ku toinen palkkaa, ei poista sitä, että molemmat on tulotasoltaan keskituloisia. Jos sun mielestä 4000 e käteen saava on hyvätuloinen, niin ei siinä mitään. Mun mielestä 1500 e käteen saava on pienituloinen. Millään näistä mielipiteistä ei kuitenkaan oo mitään väliä tässä keskustelussa, vaan sillä, että keskituloisuus on hyvin laaja käsite.

      1. Tuossa on kuitenkin yli 1,5 kertainen ero, jääkö käteen 4000 vai 1500 euroa.

        Onko susta ok, että kaikki kunnallisen alan hoitajat, poliisit ja palomiehet ym obat pienituloisia?

        1. On ihan eri keskustelu se, kuinka paljon minkäkin alan tulisi tienata. Todellakin hoitajien ja poliisien pitäisi saada parempaa palkkaa! Mut se ei liity mitenkään siihen, mikä on keskituloisuutta ja se on kk-palkka väliltä 2000 – 6000 e, noin suunnilleen. Se ei liity mitenkään siihen mikä on mun mielipide pienestä palkasta, tai sun mielipide korkeasta. Se on sit mielipideasia, et mitä kenenkin tulisi milläkin alalla tienata.

        2. Ainakin 2016 poliisin palkka lisineen on ollut melkein 3500€, palomiehen n. 3100€,joten eiköhän heillekin jää reilusti enemmän käteen, tuskin he yli 50% veroja maksavat. 😁 Ja jopa itselleni, “kaupantädille” jää käteen 2200€:n tuloista 1700€, enkä kyllä keskituloiseksi miellä itseäni vaan matalapalkkaiseksi 🤔

  23. Hyvä postaus! Rahan ei pitäisi olla kaikki kaikessa.
    Mitä tulee tuohon paljon kommentoituun pieni/keskituloisuuteen, niin näen 2600/kk pienituloisena, ja tienaan myös itse sen verran tällä hetkellä.

Leave a Reply