Case Jungle Juice Bar vs. Salla Jokinen

Jungle Juice Bar irtisanominen oikeudenkäynti koeaika

Kuvakaappaus tästä uutisesta

Oon seurannut mielenkiinnolla tätä case Jungle Juice Bar vs. Salla Jokinen, eli Focus on Favorites -bloggaaja Salla, jonka tunsin aikanaan blogien alkutaipaleella, vaikken voi sanoa nykyisin häntä tuntevani. Kyseessä on siis Jungle Juice Bar ja työntekijän irtisanominen koeajalla. Keissi on ollut mun mielestä mielenkiintoinen ja mua tavallaan harmittaa, ettei se mennyt ihan kunnolla oikeuteen asti ja ratkaisuun. Ymmärrän toki Sallan päätöksen minimoida vahingot, mutta olisin halunnut tietää totuuden JJB:n työntekijöiden koeaikojen taustalla. Onko kyseessä tosiaan sattuma-tilanne, jossa on ollut selkeitä väärinymmärryksiä todennäköisesti puolin ja toisin vai onko kyseessä systemaattinen koeaikojen pätkiminen, pitääkseen kulut pienenä? Varsinkin koska käytän JJB:n tuotteita melko useinkin, tämä olisi kiinnostanut minua näin kuluttajankin näkökulmasta.

Jos ette ole tilannetta seuranneet, niin Sallan blogista löytyy kyllä asiaan liittyen postaukset hänen näkökulmastaan ja työnantajan puolelta sitten heidän vastineet löytyy googlaamalla. Tiivistetysti, Salla sai potkut aivan koeaikansa lopussa, ei saanut siihen syitä kuin myöhemmin ja lisäksi vielä uuden syyn viisi kuukautta myöhemmin, oikeusprosessin jo alkaessa. Työnantaja vetoaa erinäisiin syihin ja mm. auktoriteettiongelmaan Sallan kohdalla ja kaikenlaisiin muihin selityksiin.

En voi tietää mitä on oikeasti tapahtunut. Toisaalta automaattisesti tekisi mieli olla blogikollegan puolella, varsinkin kun aikanaan tuntemani tyttö ei kyllä muisti mieleen mitenkään auktoriteettiongelmaisena ja konfrontaalisena ihmisenä. Tosin, tietyissä tilanteissa minutkin voisi sellaiseksi leimata, sillä uskon omien oikeuksien puolesta taistelemiseen. Toisaalta olen jonkin verran seurannut työyhteisöjä ja ollut osana sellaisia ja tiedän, että monenlaista tapahtuu, työntekijöidenkin tekemänä. Siksi musta olisikin mielenkiintoista nähdä JJB:n puolelta ihan vaikka valtakunnallinen tilasto siitä, kuinka monta prosenttia heidän työsopimuksistaan keskeytetään koeajalla.

Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että irtisanomislainsäädäntö on Suomessa liian tiukka ja sen takia palkkaaminenkin on Suomessa jähmeää. Kun työntekijä on palveluksessa ja koeaika on ohitettu, voi olla, että irtisanominen on äärimmäisen vaikeeta, ja sen tapahtuessa vähänkin väärin tai väärässä järjestyksessä tai vajanaisin perustein, on yrittäjän uhkana tietenkin jäädä jumiin täysin epäsopivan ihmisen kanssa. Eräs yrittäjätuttuni joutui oikeuteen, kun antoi potkut väärässä järjestyksessä ihmiselle, joka oli lasten ohjaajana ja joka huusi pienille lapsille pää punaisena. Ei mennyt varoittamiset tai jokin oikein siinä, niinpä se homma meni oikeuteen asti. Välillä tuntuu ihan päättömältä irtisanomisperusteet. Sen takia koeaika on mun mielestä ihan oikeutettu. Olen itsekin ollut koeajalla, viimeksi Kuopiossa mainostoimistossa ja ymmärrän kyseisen järjestelyn epämukavuudet kyllä, vaikka omani jatkuikin sitten koeajan päätyttyäkin. Olen myös seurannut kuinka lähipiirissä on jo ennen tätä tapahtunut kolme koeajan lopulla irtisanomista, jotka ovat tulleet kaikille kolmelle kaverille ihan puskista. Yksi vei asian eteenpäin ja sai sovittelussa jonkin korvauksen. Kaksi ei tehnyt asian eteen mitään, vaikka tilanne tuntui epäoikeudenmukaiselta ja harmittavalta, vaan jatkoi eteenpäin ja ovat nykyisin molemmat hyvissä vakkaritöissä.

Jotenkin usein rinnastan koeajan uuden kumppanin tapailuun. Ennen kuin muutetaan yhteen ja mennään naimisiin, tapaillaan jonkin aikaa ja katsellaan mikä meininki. Siinäkin investoidaan omaa aikaa, vaivannäköäkin ja henkistä panostusta suhteeseen, joka saattaa hyvinkin päättyä nopealla yksipuolisella ilmoituksella. Itse en kuitenkaan uskaltaisi naimisiin ja yhteiseen asuntovelkaan ilman tapailujaksoa, joten mun mielestä on reilua, että sellainen on myös työelämässä. Sillä ajoittain tuntuu kyllä siltä, että avioerokin on helpompi kuin työntekijän irtisanominen.

Tässä JJB vs. Salla -keississä ja monissa muissakin tällaisissa koeaikana puretuissa työsopimuksissa tulee hyvin usein esille se, että koeajan jälkeen palkka nousee, ja sen takia on hyvä pyörittää koeaikoja, “tulee säästöä”. En kuitenkaan osta tätä selitystä ihan sellaisenaan. Jos ajatellaan, että Mäkkärin ja Hesen aloituspalkka on 8,01 € koeajalla ja 10,01 € koeajan jälkeen, voisi vetää oletuksen, että about samoissa mennään myös JJB:llä. En toki tiedä Sallan palkkaa, mutta jossakin lukemassani kävi ilmi, että Sallalla ei ollut aikaisempaa ravintola-alan kokemusta ja palkka olisi noussut 20 %, joten varmaan jotakuinkin näistä luvuista puhutaan. Tässä esimerkkitapauksessa myös ymmärtääkseni työaika oli 20h/vk. Se on  noin 90 h/kk, eli kuukausipalkka tällaisessa osa-aikaisessa työssä olisi noin 720 € ja koeajan jälkeen noin 900 €. Kokopäiväisenä puhuttaisiin n. 1500 € ja 1900 € erosta. Onko koeaika-ketjuttaminen siis rahallisesti järkevää? Jos sitä tekee systemaattisesti monessa pisteessä monen työntekijän kohdalla, niin onhan se varmaan. Jos ajatellaan puhtaasti sen kannalta, että kuussa säästyy yhdeltä ihmiseltä 400 € ja jos tämä tapahtuu vaikka 20 pisteessä, on kyseessä jo 8000 €:n säästö ja vuositasolla kolkutellaan 100 000 €:n säästöä. Noin pelkistetyllä matikalla.

Mikään ei kuitenkaan ole niin pelkistettyä. Ensinnäkin, hyvien työntekijöiden löytäminen ei ole ihan helppoa. Vaikka voisi ajatella, että mehubaarissa ei erityisiä skillsejä tarvita, niin siinäkin pitää olla iloinen ja reipas työntekijä, joka suostuu lyhyempiin työtunteihin ja muuttuviin työaikoihin. Sellainen ihminen, joka on ripeä, osaa käsitellä rahaa ja on oma-aloitteinen, sillä aina välillä työskennellään yksin. Toki tällaiseen työhön on helpompi löytää työntekijä kuin erittäin spesialisoituneeseen asiantuntijatehtävään, mutta rekrytointi ei oikein ikinä ole sellaista helppoa ja yksinkertaista kuin tässä mun pelkistetyssä tilanteessa. Oon itse asiassa itsekin aikanaan rekrytoinut ja haastatellut ihmisiä tehtävään, joka oli mun mielestä superhelppo ja yksinkertainen, eikä sekään ollu mikään taputeltu juttu. Ensin pitää hakea sopivat hakijat työhaastatteluvaiheeseen. Veikkaisin, että tällaiseen JJB-pestiin voi tulla helposti parisataa hakemusta paikkakunnasta riippuen, varmasti enemmänkin. Nuorille ei ole ihan hirveästi tarjolla työpaikkoja, joissa ei tarvii olla koulutusta, ja halukkaita vsarmasti riittää. Shortlistaaminen vie aikaa, haastattelut vie työtunteja, eli rahaa. Sen jälkeen pitää vielä perehdyttää ja opettaa. Alkuvaiheessa työntekijä on hitaampi ja osaamattomampi ja se syö tehoja. Kun jonkun irtisanoo kesken kaiken, joutuu myös suunnittelemaan työvuoroja uudelleen ja admin-aikaa menee kaikin puolin uudelleenrekrytointiin aina. Toki tällaisessa mehubaari-tilanteessa ei varsinaisesti ehkä tarvitse oppia ihan älyttömiä eikä perehdytys ole kovin vaivalloista. Mutta monessa duunissa se perehdytys on oikeasti aikaa vievää ja vie resursseja kun kahden ihmisen palkka menee yhden ihmisen työhön.

On todella erikoinen strategia pyrkiä pyörittämään koeaikoja melko pienten säästöjen vuoksi ja sangen kestämätön strategia kaikin puolin. Huomattavasti edullisempaa olisi yrityksen maksaa hyvälle tekijälle kunnon palkkaa luottaen tekijän ammattitaitoon ja itsenäiseen työskentelyyn.

Suoraan sanottuna koeaikojen ketjuttaminen kuulostaa musta typerältä, varsinkin kun erona on parinsadan euron ero palkassa. En siis sano, että tätä ei olisi juuri tässä keississä tapahtunut, mutta kummalliselta strategialta se kyllä kuulostaa. Vuonna 2017 liikevaihto JJB:lla oli 8 miljoonan luokkaa ja voittoakin jäi yli puoli miljoonaa. Luulisi, että siinä ei tarttisi väkisin keplotella tällaisia tilanteita. Samalla nykymaailmassa työnantaja varmasti tiedostaa riskin, että tällaisen tullessa esille ja jos joku sen vielä todistaa, on yritys todella pahasti helisemässä kuluttajan silmissä somepaskamyrskyn kourissa. Voisi kuvitella, että saman säästön saisi nostamalla jokaisen smoothien hintaa 0,25 €:lla. En toki nyt tiedä, kunhan heitän päästä, sillä kyllä noita mehuja ja smoothieita saa aina jonottaa 😀

Mitä olen aiemmin seurannut näitä koeaikapurkuja läheisten puolesta, niin voisin kuvitella, että työnantajilla on ollut erinäisiä syitä. Yhdellä ei ehkä kompetenssi kuitenkaan riittänyt speasialistityötehtävään. Yhdellä oli todennäköisesti henkilökemioista kiinni ja kolmannella koko tapahtumasarja oli melkoinen mysteeri, mutta ennen kaikkea tuntui siinäkin olevan henkilökemioista kyse. Itse asiassa, kun mietin, niin lähes kaikki koeaikapurut on mun mielestä nojautunut vahvasti henkilökemioihin. Joko työntekijän ja esimiehen välisiin, tai työporukan yleiseen ilmapiiriin tai mihin tahansa, mikä liittyy ehkä luonteeseen ja persoonaan ja no, henkilökemioihin. Onko siis OK irtisanoa koeajalla henkilökemioiden kohtaamattomuuden vuoksi? Mun mielestä on. Mun mielestä on OK puhaltaa peli poikki tapailuvaiheessa, ihan vaan koska “ei tunnu siltä” ja mun mielestä on ihan OK todeta, että tää työntekijä ei ole ihan sopiva meille nyt. On mun mielestä tosi raju vaatimus työnantajalle sitoa hänen kädet jo koeaikana, koska todennäköisesti ennen sopparin allekirjoitusta ehtii näkemään potentiaalisen työntekijän ehkä kahdesti tunnin ajan. Riippuen toki tehtävän vaatimustasosta. Ja käsi sydämellä, kuka tsemppaa uudessa duunissa alkuun enemmän kuin vaikka puolen vuoden kohdalla? Ihan samalla tapaa ku kolmansille treffeille todennäköisesti laittautuu vähän eri tavalla kuin viiden vuoden yhdessäolon jälkeen kotona verkkareissa rötvätessä? Ei siinä varmasti arvosta sitä työpaikkaa (tai aviomiestä) yhtään vähempää, mutta ajan kanssa on enemmän ja enemmän oma itsensä, vikoineen kaikkineen, joten on perusteltua tutustua vähän pidempään, ennen kuin täytyy sitoutua Suomen tiukkoihin irtisanomislainsäädäntöihin. Isoissa yrityksissä yksittäiset huonotehoiset tai hieman “epäsopivat” työntekijät eivät varmasti vaikuta suunnattomasti, mutta pienten yrittäjien kohdalla kyseessä voi olla todella raju taloudellinen tuska, jos hommat ei toimi.

Mun mielestä koeaika saa ja pitää olla sellainen aika, jolloin saa irtisanoa vaikka ilman syytä. Mun mielestä on ihan sopivaa kokeilla työntekijän kykyä ja sopimista työympäristöön ilman mitään velvoitteita sen kummemmin, ja varsinkin ilman sitä uhkaa, että joutuu korvaamaan kuukausien palkkaa, jos irtisanoo henkilön. Mun mielestä on itse asiassa jopa ihan OK maksaa 80 % palkkaa sillä aikaa kun haistelee, onko työntekijä sen 100 % palkan arvoinen. Kyseenalaistahan se on, jos sen tekee säästösyistä jatkuvasti, mutta kyllä sen mun mielestä laillista pitäisi olla. Koeajan pituus on sitten asia erikseen. Mun mielestä monissa töissä kolmekin kuukautta riittäisi, mutta ymmärrän myös hanketta, jolla koeaikaa voitaisiin pidentää jopa vuoden mittaiseksi. Tietyissä kovapalkkaisissa asiantuntijatehtävissä se olisi musta ihan perusteltua. Mäkkärin kassalle ei mun mielestä olisi perusteltua olla edes puolen vuoden koeaikaa, mutta joihinkin tehtäviin kyllä, riippuen juurikin tehtävien vastuullisuudesta, vaikeudesta ja pohjakoulutuksesta sekä esim. tulosmittauksesta yms.

Toinen ajatus, minkä tää jupakka herätti, oli se, että Suomessa on kyllä tietyllä tapaa aivan liian pitkät käsittelyajat ja oikeuden saaminen voi jäädä siitä, että on vähävaraisempi tai ei ole resursseja olla oikeudenkäynnissä pitkään mukana. Omasta kokemuksestani tiedän, että esimerkiksi Itä-Suomen hallinto-oikeudessa käsittelyaika olisi ollut  keskimääräisesti 11 kk, jos olisin vienyt sinne Kuopion yliopiston hakuni, joka oli aivan käsittämättömällä tavalla tyritty koulun toimesta. Kyseessä olisi tarvittu yhden lainoppineen tulkinta tilauksesta ja linjaus asiaan, mutta sen odottaminen olisi vienyt pidempään kuin mitä seuraava kouluhaku olisi jo ollut ja mennyt. Miksi olisin nähnyt sen vaivan, ellen olisi vain janonnut päästä todistamaan olleeni oikeassa? Jos olisin halunnut vaan koulupaikan, olisi ollut nopeampaa hakea uudelleen ensi vuonna. En sitten edes jaksanut nähdä vaivaa, vaikka yhtä tähän päivään asti olen hyvin vahvaa mieltä siitä, miten se kouluunhaku meni. Tosin, onnekseni en paikkaa saanut, sillä mulla on tällä hetkellä ensihakijan oikeus, minkä olisin menettänyt saadessani tuon paikan ja mielelläni käytän sen vielä joskus johonkin mielekkäämpään. Nyt tässä JJB vs. SJ -tapauksessa irtisanominen tapahtui helmikuussa (eikö?) ja käsittääkseni oikeudenkäynti olisi alkanut nyt tässä kevään aikana. Eli yli vuoden päästä. Ellen nyt ihan väärin ole ymmärtänyt. Olipa mulla kerran ongelma vakuutusyhtiön kanssa. Valitus olisi pitänyt tehdä FINEen ja siellä käsittelyajat tuolloin oli 13 kuukauden mittaisia. Arvatkaa jaksoinko? Tämä tuntuu turhauttavan pitkältä ajalta kaikin puolin tällaisten asioiden käsittelyyn ja heikentää monien mahdollisuuksia, sillä monilla ei ole aikaa, henkistä jaksamista ja rahaa tehdä asialle mitään.

Tämä varmasti kuohuttaa ja herättää mielipiteitä puolin ja toisin. Kuluttajilla on myös hyvin vahvana tarpeena ottaa loukkaantuneen/loukatun pienen ihmisen puoli kuin voittoa tahkovan yrityksen puoli. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan koskaan saada kuulla totuutta, sillä keissi ei etene, joten itse en osaa asettua kummallekaan puolelle tässä. Syytön kunnes toisin todistetaan pätee siis molemmin puolin. Tämä ei maalaa Sallasta minun silmissäni mitenkään negatiivista kuvaa, päinvastoin, arvostan hänen rohkeuttaan. Samalla kuitenkin haen jatkossakin mulle Flamingon ja Dantelle MangoTangon JJB:sta sellaisen läheisyydessä ollessamme, sillä tuotteet on erinomaisia, palvelu aina hyvää ja haluan tukea kotimaista yritystä, jota en halua leimata ilman selkeämpää tietoa. Ilmiönä tämä on kuitenkin hyvin kiinnostava ja tuo mielenkiintoisia puheenaiheita suomalaisen työyhteiskunnan keskusteluun. Samalla kun ihmisen ja työntekijän oikeudet on hirveän tärkeitä, pitäisi pyrkiä luomaan systeemi, jolla saadaan yrittäjiä helpommin palkkaamaan ja luomaan työpaikkoja.

Mitä ajatuksia tää teissä herättää?

37 thoughts on “Case Jungle Juice Bar vs. Salla Jokinen

  1. Olen myös seurannut mielenkiinnolla tätä keissiä, satun työelämän kautta tietämään niin toimitusjohtajan kuin HR-asioista vastaavan henkilönkin (molemmat ajoilta ennen JJB:tä!) ja täytyy myöntää etten yllättynyt, ottamatta kantaa tähän keissiin sen enempää.
    Kuitenkin, jokainen pystyy laskemaan että JJB:n liiketilat on paikoilla jossa neliöhinnat (PK-seudulla) on 100-300e/neliö. Saa siinä mehua myydä ja volyymin olla kohdallaan toimipaikkojen määrässä laskiessa jotta homma on kannattavaa.

  2. Kyllähän Suomessa hyödynnetään paljon ilmaista työvoimaa (työkokeilut yms) että miksei tämmöisissäkin tilanteissa haettaisi säästöjä.

    Itse olen pätkätyöläinen ja käytännössä seuraan vapaita työpaikkoja koko ajan. Hieman hämärältä näyttää, kun samoihin tehtäviin samoihin firmoihin haetaan uutta työntekijää 3-5 kertaa vuodessa. Ja nää on siis ihan myyjän töitä pienissä (alle 10 työntekijän) yrityksissä. Kaksi tämmöistä yritystä olen omalta paikkakunnaltani huomannut. Toki voihan niissä olla paska työilmapiirikin, että ei kukaan halua jäädä töihin..

    Lisäksi kun samaan aikaan näyttää, että työvoimaansa sitouttavat yritykset ei rekryä melkein koskaan.

  3. Moi! Kiinnostaisi kuulla sun ajatuksia koeajan mahdollista pidentämisestä omien sanojesi mukaan jopa vuoteen. Ilmeisesti vuoden koeaika oli ajateltu melko lailla työnantajan näkökulmasta? Kiinnostaisi tietää mitä ajattelisit asiasta vain työntekijän näkökulmasta? 🙂 Itse olen kanssasi samaa mieltä, että koeaika on ehdottomasti hyvä asia, esim. juurikin henkilökemioiden vuoksi irtisanomiseen. Henkilökemiat ovat kuitenkin tärkeä asia, joka vaikuttaa työntekijän omaan jaksamiseen työssä, samoin kuin koko työilmapiiriin. Usein kuitenkin nämäkin asiat saadaan jo melko hyvin selville hyvällä rekrytointiprosessilla, samoin kuin useita muitakin mahdollisia irtisanomissyitä (työmotivaatio jne.), eli pelkkään tähän en kyllä pidennettyä koeaikaa perustaisi. Itse työntekijän näkökulmasta mietin, että en varmasti edes suostuisi kirjoittamaan omasta asiantuntijatyöstänikään sopimusta, jossa olisi vuoden mittainen koeaika. Vuosi on kuitenkin todella pitkä aika olla ns. “varpaillaan” jatkuuko työsuhde vai ei. Tai naisena esimerkiksi jos sattuisikin tulemaan raskaaksi koeajalla, uskaltaako sitä kuitenkaan koeajalla ilmoittaa, jos pelkää irtisanomista? Tällöin kun on juurikin niin helppoa irtisanoa ilman mitään syytä. Tämä tietysti iso ja aivan oma asiansa, mutta näitä tarinoitakin olen itse järkytyksen kera kuullut. 🙁 Kommentin pointtikin taisi kadota jossain vaiheessa, mutta tiivistettynä kiinnostaisi sun mielipide koeajan pituudesta työntekijän näkökulmasta? 😀 Työnantajan näkökulmasta vuosikin olisi erittäin ok minunkin mielestäni, mutta ei kuitenkaan kovin työntekijää jollain tapaa arvostava? Itselläni oli aikanaan 6kk, joka mielestäni toimii hyvin molempiin suuntiin! Tämä taisi olla ensimmäinen kommentti ikinä, mutta nyt oli niin mielenkiintoinen aihe, että oli pakko kommentoida, vaikka ihan alusta asti olen blogia seuraillutkin! 🙂 Kivaa kevättä teille ja ihanaa raskausaikaa! 🙂

    1. Työnantajan täytyy olla todella tyhmä, jos lähtee koeajalla irtisanomaan raskaana olevan työntekijän. Siinä saa aikalailla vakuutella oikeutta siitä, että syy oli muka jokin muu 🙂

      Sinänsä työntekijän näkökulmasta en näe perustetta kovinkaan pitkille koeajoille, koska tyypillisesti irtisanoutumisaikakaan ei ole kuin 2 vk – 2 kk. Suhteellisen nopeasti siis pääsee irti, jos haluaa. Työnantajan näkökulmaa Anna toikin jo hyvin esille ja mielestäni hyviin pointteihin tukeutuen.

    2. Koeajalla työnantaja ei voi lain mukaan irtisanoa raskaana olevaa henkilöä. Jos raskaana oleva työntekijä irtisanotaan, on oletuksena aina se, että irtisanominen tapahtui raskauden takia. Työnantajan on käytännössä mahdotonta näyttää, että irtisanominen ei johtunut raskaudesta/irtisanoa raskaana olevaa.

      1. Kyllä koeajalla voi purkaa työsuhteen, vaikka työntekijä olisi raskaana. Mukaan tulee vaan syrjintäolettama eli lähtökohta on, että purun syy oli raskaus, ellei työnantaja pysty osoittamaan muuta.

  4. Itseäkin tää keissi kovasti mietityttänyt kun kävin kyseiseeb lafkaan työhaastattelussa samoihin aikoihin kun tästä riitatilanteesta alettiin uutisoida. En saanut paikkaa, ja olen siihen tyytyväinen, koska JJB:stä tällä hetkellä vähän paha maku suussa, eikä tunnu hyvälle ostaa heidän tuotteitaan nykyään.

  5. Täällä päin missä mää asun on todella usein haku päällä JJB:lle. Ja mitä luin kommentteja Sallan blogista ja instan storyssa jotain sähköposteja, niin käsittääkseni aika moni oli irtisanottu koeajalla, osa oli ite irtisanoutunu. Eli vähän epäilen, että Salla ois voittanut oikeudessa mikäli työnantaja ei olis alkanut keksimään yhtäkkiä uusia syitä. Ja koeaika purkuhan pitää käsittääkseni jollain tapaa myös perustella? Aivan varma en tuosta oo.
    Ja mun henk.koht. mielipide on että pitäis antaa työntekijälle ensiksi varotus tms. ja kertoa jos tekee jonku asian väärin vaikkakin koeaika eikä heti irtisanoa.
    Itehä en oo JJB:ssa ton Sallan ekan blogipostauksen myötä tuossa yrityksessä käynyt mehuja tai smoothieta ostamassa.

  6. Kommentoin vaan tuohon palkan eroon, että kyllähän työnantajalle tuo ero on huomattavasti suurempi kuin ”400e”, työntekijän palkka kun maksaa pyöreästi sanottuna 1,5kertaisesti työnantajalle – joten säästöt on jo merkittävät jos tällaisia tapauksia on kymmeniä yrityksellä 🙂

    1. Olin tulossa sanomaan samaa kun Krisse2. Esim TyEl-maksu nousee työntekijän palkan noustessa. Ja kyllä, tälläistä tapahtuu Suomessa. Jatkuvasti.

  7. Sen sijaan että yrittäjät nillitisivät irtisanomislainsäädännöstä ja sen helpottamisesta niin hyödyllisempää olisi tutustua tarkemmin työlainsäädäntöön. Irtisanominen ei ole vaikeaa kun sen hoitaa lain mukaan. Tietenkin siitä pitää seurata sanktioita jos et noudata lakia. Työntekijä on käytännössä aina altavastaajan roolissa työehdoista sopimisessa joten lainsäädännön sietääkin olla pitämässä hieman työntekijän puolta.

    Eihän ee ole ollenkaan järkevää toimia niin, että jos jotain asiaa ei osata hoitaa oikein niin ratkaisuna opettelun ja perehtymisen sijaan laskettaisiin vaatimuksia tai muutettaisiin sääntöjä niin ettei niitä tarvitsisi opetella ollenkaan. Varsinkin kun valta-asemat ovat subjekti-objekti tasolla hyvin epäsuhdat. Pitäähän yrittäjän osata hoitaa kirjanpitokin oikein tai ostaa se palveluna jos ei osaa. Sama homma työsuhteiden irtisanomisen kanssa

  8. Olipas mukava lukea tekstisi, jossa pohdittiin molempien osapuolien kantaa asiaan! Näitä ei ole ollut sosiaalisessa mediassa kyseisestä asiasta paljoakaan luettavissa.

    Omat havaintoni casesta on, että eikö työntekijän väitteet koeaikakikkailusta purettiin juuri sen takia, että yrityksellä oli näyttää lukuja, jotka todistivat nämä vain kuulopuheeksi?

    Mielestäni koeaika on niin työntekijän kuin työnantajankin oikeus katsoa, onko työntekijä ”pätevä” hommaansa. En ole usein kyllä törmännyt tilanteeseen, jossa työnantaja olisi vaatinut työntekijää selvittämään syyt lähdölleen..

    Eniten tapauksessa harmittaa se, että ihmisten boikotoidessa isoa pahaa yritystä, he samalla boikotoivat näitä nuoria työntekijöitä, jotka työskentelevät pisteellä. He samalla unohtavat että tällä rahalla maksetaan myös näiden nuorten palkat.. Mietin myös, että mahtaako Jokinen ymmärtää tätä seurasta asiasta, kun kuitenkin puhui haluavansa pitää nuorten työntekijöiden oikeudellisia puolia.

    Jos mietimme tilannetta kärjistettynä toisinpäin ja yritys olisi mennyt esimerkiksi konkurssiin, niin näin nämä 10 tyytymätöntä entistä työntekijää olisivat voittaneet ja samalla noin 400 nuorta, ilmeisesti työnsä hyvin hoitanutta ja työpaikkaansa tyytyväistä työntekijää olisi jäänyt ilman työpaikkaa?

    Itse haluan vielä luottaa siihen, että Suomen käräjäoikeus on ammattitaitoinen näissä asioissa. Hyvä kuitenkin, että asia otettiin esille niin todennäköisesti tulevaisuudessa niin työnantajat ja myös työntekijät ovat tietoisia omista oikeuksistaan sekä velvollisuuksistaan.

    Kiitos vielä hyvästä tekstistä!

    1. Moikka! Yrittäjän faktat eivät ole olleet ihan kunnossa, tuomari ei ole todennut syitäni perusteettomiksi, eikä tällaista ylipäätään valmisteluistunnossa tehdä. Asioita todetaan vasta käräjäoikeudessa.

      Yrityksen näyttämät “tilastot” eivät ole vaikuttaneet tähän asiaan millään tapaa.

      1. Ymmärsin, että tässä tapauksessa kanteelle ei ollut riittäviä perusteita käräjäoikeuden mielestä? Että esimerkiksi sopimuskikkailun tuomari poisti kokonaan casesta yrityksen todisteiden takia? Myös käräjäoikeus lehden mukaan oli poistanut suurimman osan todistajista, koska nämä ei ollut päteviä tähän käsittelyyn? Pahoittelut jos Iltalehdestä lukemani tiedot ovat vääristettyjä, tämä osoittaa sitten sen että iltalehdet taitavat kirjoittaa paljon muutakin kuin totta? Tämä ei ole varmasti hyvä työntekijälle eikä yritykselle tässä tapauksessa.

        1. Käräjäoikeudessa ei tosiaan olla käyty, joten käräjäoikeus ei ole minkään näköistä kantaa antanut. Näin ei mielestäni missään lehdessä myöskään lue. Tuomari ei anna tuomiota ennen virallista pääkäsittelyä.

          1. Niin se olikin, että käräjäoikeuteen asti ei menty koska ”oikeus katsoi, ettei kanteelle ole riittäviä perusteita”. Hyvä, että korjasit! 🙂

              1. Nämä olivat suoria siteerauksia Iltalehdestä. Eli nämäkö ovat valhetta? Onko myös valhetta että työntekijä joutui luopumaan suurimmasta osasta todistajistaan sekä väitteistään? Koska tämä mielestäni tukee tuota lausetta ”oikeus katsoi, ettei kanteelle ole riittäviä perusteita”.

          2. En nyt ihan ymmärrä; jos olette käyneet valmisteluistunnossa, olette olleet käräjäoikeudessa. Valmisteluistunnoissa joillain tuomareilla on tapana antaa, varsinkin jos keissi näyttää toisen osapuolen kannalta todisteiden ym. läpikäynnin jälkeen selvästi vaikkapa heikommalta, hienovaraista vihjettä siihen suuntaan, mille kannalla käräjäoikeus saattaa pääkäsittelyn jälkeen kallistua, missä on puutteita jne. Ehkä lehtijutussa yrittäjä viittasi tällaiseen. Tuomiota ei tietenkään annettu eikä käräjäoikeus näin ollen voi todeta, ettei kanteelle ole perusteita.

            1. Näin minäkin lehtijutun jälkeen tapauksen ajattelin. Että onkohan todisteet kuitenkin kumonneet työntekijän väitteet ja tuomari antanut tuon ”hienovaraisen” neuvon. Mielestäni työntekijän kommentit ”rahalla saa ja hevosella pääsee” kuulostavat hieman katkeralta tappiolta. Koska jos tapauksessa olisi oikeasti toimittu vastoin lakia, uskon että tuomari olisi tästä asiasta maininnut ja työntekijän olisi kannattanut juttua viedä eteenpäin. Tämä minun mielipiteeni asiaan, kun lehtijuttuja lukee. Mutta niin kuin sanoin, hyvä että asia on otettu esille, niin ehkä työnantajat, mutta myös työntekijät ovat enemmän tietoisia faktoista tästä eteenpäin.

              1. En tiedä, mitä lehdissä asiasta lukee, mutta asianajajana voin sanoa, että harvoin tuomari ottaa valmisteluistunnossa kantaa suuntaan tai toiseen, ellei sitten kanne tai vastaus ole todella ongelmallinen. Tämä olisi todella arveluttavaa siinäkin mielessä, että näyttö vastaanotetaan vasta pääkäsittelyssä ja tuomio annetaan näytön perusteella. Kumpikin voi väittää mitä hyvänsä, mutta väitteillä ei ole väliä, ellei näyttö riitä.

    2. “En ole usein kyllä törmännyt tilanteeseen, jossa työnantaja olisi vaatinut työntekijää selvittämään syyt lähdölleen”

      Ihan ymmärrettävää, koska miksi yritys haluaisi pitää kiinni työntekijästä jos tämä ei halua jäädä yritykseen?

      “Koska jos tapauksessa olisi oikeasti toimittu vastoin lakia, uskon että tuomari olisi tästä asiasta maininnut ja työntekijän olisi kannattanut juttua viedä eteenpäin”

      Tuomari ei tosiaankaan riita-asian valmisteluistunnossa ota kantaa siihen kumpi tulee voittamaan jutun, valmistelussa käydään läpi osapuolten vaatimukset, perustelut ja todisteet joihin aiotaan pääkäsittelyssä vedota. Korkeintaan tuomari kehottaa sopimaan asian ennen pääkäsittelyä, koska todennäköisesti sama mitä oikeus päättää, toinen osapuoli on tyytymätön mikä saattaa johtaa asian pitkittymiseen entisestään ja lisäkuluihin molemmille.

  9. Mun mielestä koeaikoja ei pitäisi pidentää, mutta tuli mieleen semmoinen, että se koeajan palkka olisi lähempänä normipalkkaa. Näin ei työnantajalle tulisi houkutusta tehdä työsuhteen purkua rahan takia. Nyt kun asiaa miettii, niin on se aika hassuakin, että esim. 3kk ajan saat huonompaa palkkaa, vaikka teet duunia siinä missä muutkin, perehdytysjakso pois lukien. Esim nykyiseen työhöni minulla oli 3 päivän perehdytys, ja sitten minut laskettiin normaalisti mukaan työvoimaan. Minulla oli kokemusta kaupan alalta, joten sain kylläkin alusta asti täyttä palkkaa. Mutta sellaisenkin henkilön, joka alalla ei aiemmin ole ollut, perehdytys on kestänyt max 1-2 viikkoa. Miksi sitten huonompaa palkkaa saa 3-6kk?

    Tuohon kyseiseen JJB-keissiin en osaa ottaa kantaa. Kuulostaa siltä, että kumpikin osapuoli voisi olla oikeassa. Enkä ole myöskään aiemmin hirveästi miettinyt näitä koeajan palkkoja tai perehtynyt aiheeseen kovin syvällisesti, tuli vaan mieleen tämmöinen mahdollinen ratkaisu.

    Ps. Tykkäsin sun vaalipostauksesta, ja suunnilleen samoista syistä omakin ääni meni kokoomukselle!

  10. Mä itse olin alusta saakka mukana avaamassa Tukholman ekaa toimipistettä. Rakastin olla töissä ja hommasin muutaman mun kaverin myös mukaan. Kaikki sujui tosi hyvin Nooran ja muiden suomalaisten kanssa ja oli aina hauskaa olla töissä. Kunnes sitten saatiin ruotsalaisia pomoja ja hommat meni ihan kaaokseksi. Pomo oli tallentanut meidän numeroita väärillä nimillä, esim mun kaveri suunnitteli muuttoa Suomeen ja kyseli jos löytyis JJB työtä hänelle Suomesta (tästä meille oltiin sanottu että pisteen vaihto kyllä onnistunee). No kappas vaan mä sain puhelimessa haukut pomolta kun suunnittelen kuulemma työpaikan jättämistä (olin koeajalla). Hän ei millään uskonut että oli itse tallentanut numerot väärin (tajuttii tää kun laitto kaverilleni viestiä mun nimellä varustettuna, tyyliin ”Hei Roosa”) Pomo siis jatkoi puhelimeen huutamista ja sanoin että luottaa enemmän kollegoihinsa kuin muhun ja että ei halua enää jatkaa sopimusta koska asenneongelma 😀 Ja kaikkea muuta vastaavaa….

    Eli meillä kolmella + muilla meidän pisteen työntekijöillä ainakin huonot kuvat tästä miten asiaa käsiteltiin. Plus se että työasioita hoidetaan kl 23 aikaan illalla ei oo kamalan ammattimaista ja jos tää tekee meistä nuorista asenneongelmaisia kun siihen ei suostuta niin olkoot 😀 Harmittaa vaan ku tykkäsin tuotteista ja töissä oli aina kivaa.

  11. En ollut edes kuullut tälläisesta jutusta ennen tätä postausta. Mä itse tykkään koeajasta ihan näin työntekijä näkökulmasta, koska on helpottavaa tietää, että pääsee nopeasti pois, jos työ ei olekaan sellaista, mitä on ajatellut. Toki ei mua oo koskaan potkittu pihallekaan koeajalla.. Nykyisessä työssäni oli neljän kuukauden koeaika, mikä on käsittääkseni tällä alalla myös maksimi. En ihan kauheasti stressannut potkujen saamista silloin vaikka jotain huhupuheita kuulin. Nyt vakkarina odottelen kesälomaa. 🙂

  12. Hei!
    Mä vähän ihmettelen, että miksi sinä nostat tämän asian esiin, kun tämä on Sallan asia? Vaikka asia on julkinen, niin tuskin on kauhean korrektia esittää näkemyksiä blogikolleegastaan.

    1. Mun mielestä tän asian on nostanut Salla herättääkseen keskustelua asiasta ja vähän joka media on tästä kirjoittanut? En ihan ymmärrä mitä epäkorrektia tässä postauksessa on Sallaa kohtaan? En missään nimessä valitse kumpaakaan puolta, vaan aihe kiinnostaa mua nimenomaan koeaikana päätetyn työsopimuksen takia, sillä olen ilmiöön törmännyt ennenkin.

  13. Itse en ole tähän tapaukseen niin paljon tutustunut, että en osaa sanoa juuta enkä jaata. Mutta itsekin olen kokenut koeajalla irtisanomisen. En halua kertoa yritystä, mutta ruokakauppaketju kyseessä. Sitä ennen olin ollut 2 vuotta vaatekaupassa töissä ilman minkäänlaisia ongelmia. En saanut mitään syytä irtisanomiselle, kehoitettiin vain palaamaan takaisin vaatekauppaan. Itseään on toki helppo puolustaa, mutta en koe tehneeni mitään väärin. Opin nopeasti asiat, kassan käytön ym ja asiakkaiden kanssa mun on aina ollut helppo toimia. Samana kesänä pääsin toiseen ruokakauppaketjuun töihin ja sieltä en saanut muuta kuin positiivista palautetta ja olin siellä kolme kesää töissä sekä koulun ohella, kunnes vaihdoin alalle jota opiskelin. Asiaa en ikinä vienyt eteenpäin, vaikka se shokkina tulikin ja jollain tapaa se syö ihmistä ja sitä omaa varmuutta työntekijänä. Sen jälkeen on aina ollut pieni pelko, kun on alottanut uudessa paikassa, että tuleekohan taas pian potkut. Vaikka sitä luottaa omaan osaamiseen ja tekemiseen. Onni onnettomuudessa, nyt olen rakastamallani alalla ja viihdyn työssäni paremmin kuin hyvin. Ehkä irtisanomisella oli oma tarkoituksensa.
    Hienoa, että otat kantaa näihin asioihin ja katsot asiaa molempien kantilta. Näissä on kaksi puolta.

    1. Itselleni kävi parikymppisenä samoin, kyseessä vain hampurilaisketju. Meinasin jopa jäädä ilman työttömyyskorvausta, kun työkkärissä alettiin tivata syytä koeajalla työsuhteen päättämiselle.
      No paha oli sanoa, pelkkiä kehuja oli kuulunut. Työnantaja vetosi siihen, että syytä ei tarvitse kertoa. Näin ollen sentään sain minulle kuuluvan päivärahan siihen asti kunnes löysin uuden työn.
      Pieni pelko siitä kuitenkin jäi, joka kerta sitä odottaa koeajan päättymistä vähän hermostuneena.

  14. Moikka! Tuli vain mieleen näistä sun palkkalaskuista, että muistuttaisin työnantajalle tulevan työnantajan bruttopalkankin päälle vielä muita maksettavia kuluja kuten esim. työeläkemaksuja. Tämä siis tuon bruttopalkan päälle noin 25-30% lisäkuluja, mikä varmasti omalta osaltaan kasvattaa tuota eroa koeajan ja koeajan jälkeisessä palkassa myös. 🙂

  15. Työskentelen toimihenkilönä, itselläni oli kuuden kuukauden koeaika ja työsopimuksessa vuoden määräaikaisuus vuokrafirman kirjoilla.Sen vuoden määräaikaisuuden jälkeen yritys, jossa työskentelen otti minut vakituiseksi. Eli tuolla määräaikaisuudella voi yritys saada myös lisäaikaa päättää työsuhde vaikka siihen määräajan loppuun jos ei koeaikaa koe riittävänä.

  16. Kyse on tosiaan koeaikapurusta (ei irtisanomisesta). Työsuhde päättyy siis heti purun jälkeen. Lain mukaan kumpikin osapuoli voi purkaa työsuhteen koeajalla, kunhan purkua ei tehdä syrjivällä tai muuten epäasiallisella perusteella. Näissä koeaikariidoissa työntekijä on todella ahtaalla, koska lähtökohtaisesti kaikki asialliset syyt riittää. Kun irtisanotaan henkilöön liittyvästä syystä (koeajan jälkeen), tämä onkin sitten älyttömän vaikeaa.

    Huom. vaikka koeaikapurkuriidan voittaisi oikeudessa, korvaukset ovat usein pieniä. Siinäkin mielessä asian riitauttaminen on todella riskialtista työntekijän näkökulmasta, ellei sitten ole hyvää liiton vakuutusta taustalla. Ja kyllä huomioon täytyy ottaa kuluriski (työnantajapuolen oikeudenkäyntikulut ovat helposti esim. 15.-20.000 euroa. Häviäjä maksaa.)
    t. Asianajaja

  17. Oletko myös sitä mieltä että työnantaja saa pitää koeajalla vaikka henkilöä joka muutta toiselta puolen Suomea juuri työn perässä, ostaa asunnon ja sitten yks kaks ilman sen kummempaa syytä irtisanotan koeajan jälkeen tylysti? niin että henkilö jäisi vaikka uudelle paikkakunnalle työttömäksi ja ikävään tilanteeseen. Ei ole ihan tuulesta temmattua tämäkään, niin voi käydä. Minulla on ollut ystävä joka oli hoitoalalla ja hänellä myös kokemusta ja koulutus. Hän oli oikeen ihana ja lämmin ihminen, mutta niin vaan hänetkin irtisanottiin heti harjoittelun jälkeen jotta uusi kierrätettävä harjoittelija pääsi tilalle. Moni työpaikka aidosti haluaa kierrättää Suomessa työntekijöitä, just siksi että siinä säästetään palkasta vaikka se 20% tai 10% säästöä sekin on yrityksille. Mielestäni sellainen on ikävää ja törkeää, erityisen ikävää jos vaikka muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle turhaan. Kuvittele vaikka tilanne jossa luulee saavansa unelmatyön ja tulee kuin seinä vastaan että uusi tilalle kylmästi. Olen pistänyt myös merkille tuon mehubaarin jatkuvasti vaihtuvat työntekijät, ainakin pk-seudulla harvoin näkee samoja tyttöjä työssä ja on ihmetyttänyt erittäin pienet ja ahtaat työtilat. Käy sääliksi työntekijät kun joutuvat olemaan niin ahtaissa työtiloissa! jos verrataan vaikka ärrään, niin kyllä ärrällä sentään kassat pääsee takahuoneeseen tauolle, mutta mites on tämän minitiloja käyttävän mehubaarin laita? ymmärrän etteivät ostajat ehkä kiinnitä asiaan huomiota, mutta kun vaikka sinä käyt ostamassa lapselle mehun tuosta baarista ajatteletko tätä asiaa? myös kaupan kassat pääsevät laajempiin tiloihin tauoille, sen olen huomannut. Juuri tuosta syystä tuo mehubaari on viimeinen työ johon hakisin, tilat ovat erittäin ahtaat ja pienet useassakin eri mehukojussa. En halua ostamalla tukea sitä että työntekijöitä tungetaan ahtaisiin tiloihin. Lisäksi asiakkaillekkaan ei ole pöytiä ja tuoleja, kuten kuuluisi olla huomioonottaen että yritys toimii kuten kahvila kauppakeskuksissa. Eikö sinustakin olisi kiva perheen kanssa istua pöytään juomaan ne mehut? asiakkaana en suostuisi maksamaan mehusta (jonka voi itse tehdä tehosekoittimella) kallista hintaa ja vielä niin että pitäisi seisten juoda se mehu! Tässä yrityksessä näin vieraan silmin kaikki ei ole kuten pitäisi, tuntuu etteivät asiakkaat ole edes muovituolin arvoisia. Mutta toisaalta tuskin moni kiireinen ostaja edes ajattelee näitä asioita kun kiireessä vaan napataan mukaan mehu itselle tai lapselle. Välillä kuitenkin kannattaa kiinnittää huomiota työntekijöiden oltaviin, jos ei halua tukea ankeita työoloja tai muuta. Mehubaarilla on varmaan alunperin ollut ihan hyvä aloitusidea, mutta se on jäänyt keskeneräisen näköiseksi sellaiseksi joka voisi toimia kesän grillikioskina tai lerintäalueella ulkona ilman pöytiä ja tuoleja. Suomessa on viime vuosina alkanut olla todella paljon hämäräperäisiä ja muutenkin outoja yrityksiä, että minulta on ainakin usko loppumassa useisiin yrityksiin. Uskon myös siihen että Mäkkärin ja Hesen suosiossa yksi keskeinen asia on ne suuret tilat joissa syödä ja olla. Kuinkahan moni asiakas lähtisi jos hampurilaisetkin saisi vaan paperipussissa mukaan kadulla syötäviksi, tai kahvilassa myyjä sanoisi ettei pöytiä ole. Asiakkaat maksavat palvelusta tuotteen lisäksi, jolloin tulisi kuulua myös pöydät ja tuolit

    1. Mun mielestä niin ikävältä kuin se kuulostaakin, niin joo, voi irtisanoa millä tahansa syyllä koeajalla. Niin se vaan on, että kyseessä on kokeiluaika. Inhottavaahan se voi monesti olla. Pitäisi ehkä miettiä enemmänkin syytä miksi yrittäjät näin tekisivät rekrytointiin menevien resurssienkin uhalla? Mehubaarin työntekijän palkan ollessa 10 € tunnilta, maksaa se yrittäjälle n. 16 € tunnilta. Aika paljon pitää mehuja mennä, että tilavuokran, työntekijän palkan, matskujen ja sosiaalimaksujen jälkeen on kannattavaa tuo toiminta. Ja sitten jos työntekijä tuntuu vaan 90 % sopivalta, niin ei uskalla pitää koeajan jälkeen, kun sitten irtisanominen on huomattavan vaikeeta.

      En ehkä myös tää todennäköiseksi, että joku muuttaa osa-aikaisen matalapalkkaisen työn perässä toiselle paikkakunnalle ja ostaa vielä auton sitä varten. Inhottavaahan se on, jos näin käy, mutta tästä päästään taas niihin yrittäjän oikeuksiin ja mahdollisuuksiin ja miksi ehkä välillä on turvauduttava ei-niin-kivoihin ratkaisuihin.

      Itse asiassa kaikki Jungle Juice Barit, joissa mä oon ollut, on ollu tilavia ja niissä on ollut pöydät ja tuoleja. Mä en van ikinä jää niihin istuu, vaan se on nimenomaan osa sitä juttua, että haen mehun, isken lapselle rattaisiin ja menen asioille samalla kun se hörppii sitä siinä. Kyseessä ei ole perheenä ruokailu, vaan välijuoma, ja en ihan ymmärrä näiden rinnastusta. Aika monessa JJB:ssa oon käyny ja ei oo ikinä ollu tilannetta, ettei ois istumapaikkoja tarjolla 😀 Kun taas kaiken maailman jätskikojuja ja kahvikojuja on, joissa ei oo istumapaikkoja. Ja kyllä mä ennemmin haen lapselleni terveellisen mehun tai smoothien tai sitten itelleni vaikka Subin kuin mäkkäristä raneja ja burgerin. Väitän, että Mäkkärin ja Hesen suosio pohjaa kyllä muuun kuin suuret tilat 😀

Leave a Reply